Tag Archives: Kytkös

Ylempien Maailmojen Todellisuus

Kysymys: Minkä kaltainen on todellisuutemme BYA:n maailmoissa(Bria, Jetzira, Assija) kohotessamme näiden maailmojen asteikkoja pitkin Atzilutin maailmaan.

Vastaus: Tällä hetkellä havainnoin kaiken halussani joka on täysin itsekäs ja suunnattu vain oman mielihyvän saavuttamiseen, kytkettynä pois kaikista henkisistä voimista ja Luojasta. Minulle ei ole lahjoittamisen kipinää ja elän pedon elämää. Tätä tilaa kutsutaan ”täksi maailmaksi”.

Kun alan tarkastella mitkä haluistani voin kohottaa korjaukseen, se tarkoittaa että olen BYA:n maailmoissa. Tarkoittaen että kykenen mitätöimään itseni ryhmän edessä, vastaanottamaan tovereideni voiman ja jossakin määrin yhtenäistymään heidän kanssaan, saavuttamaan keskinäisen takeen, yhtenäistymisen ja eheyden niin kuin yksi ihminen, yksi sydän.

Siinä määrin kun pystyn sen tekemään, kohoan Atzilutin maailman Malkhuttiin. Ylentämällä haluni, muuttamalla sen paremmaksi, tarkoittaa että kohoan. Kytkeydyn Malkhuttiin  muiden kanssa ja sen jälkeen me saavutamme, yhteisessä halussamme (Kli), jota kutsutaan Shechinaksi ja jossa me kaikki olemme kytkeytyneitä kuin yksi ihminen yksi sydän, henkisyyden paljastumisen, Luojan.

Näin ollen BYA:n maailmat ovat tiloja joissa minä tarkastelen itseäni samalla kun opiskelen ja työskentelen ryhmässä, jossa minulla on mahdollisuus kytkeytyä tovereiden kanssa ainakin jossakin määrin.

Ero BYA:n maailmojen välillä on kytkeytymisemme aste, jonka mukaan voimme kohottaa rukouksemme Äärettömyyden Malkhuttiin ja saavuttaa korjaus.

Pysymme aina BYA:n maailmoissa, vain me aikaansaamme niiden kohoamisen meidän itsemme mukana, Atzilutin maailmaan.

Toora On Annettu Niille Jotka Sitä Tarvitsevat!

Kysymys: Miten on mahdollista edistyä järkeilyn yläpuolella ryhmässä?

Vastaus: Ilman ryhmää se on mahdotonta. Joko yhtenäistyt opettajan kanssa, niin kuin se tehtiin ennen vanhaan, tai  yhtenäistyt ryhmän kanssa. Mutta yksiksesi et voi edistyä.

Kun puhutaan henkilön ja Luojan välisestä suhteesta, tarkoitetaan aina ympäristön läsnäoloa. Ilman sitä meillä ei ole mitään minkä yläpuolelle kohota, mitä korjata. Pyyntö Luojalle on korjauksen pyyntö. Mutta minkä korjaus? Ainut mikä minun tulee korjata on asenteeni lähimmäistäni kohtaan. Tämä on itsekkyys, eli taipumus pahuuteen, perusteeton viha, rikkoutuneet astiat (Kelim), rikkoutunut Temppeli.

Siksi on selvää että tällä aina tarkoitetaan sitä että henkilö on oikeassa ympäristössä ryhmässään. Periaate on peräisin Siinain vuorelta jossa nimitettiin ehto; yhtenäistyminen yhtenä ihmisenä, yhtenä sydämenä. Vain silloin voit vastaanottaa Tooran ja korjata itsesi.

Jos et kuitenkaan pyri yhtenäistymään ja saavuttamaan keskinäistä taetta, niin mitä silloin korjaat? Siinä tapauksessa et voi vastaanottaa Tooraa. Ehto Tooran vastaanottamiseksi on silloin tarpeellinen. Mutta jos et halua yhtenäistyä muiden kanssa, silloin et tarvitse Toora. Sen tarkoitus on vain korjata ihmisten välinen kytkös.

Siitä syystä, meidän aikanamme, kun maailma ajautuu maailmanlaajuisen yhteyden umpikujaan, kun oivallamme että ilman oikeita kytköksiä välillämme, sivilisaatio löytää loppunsa, ihmiset joutuvat käyttämään Tooraa. He tulevat tarvitsemaan Ylempää Voimaa, Valon voimaa, joka yhtenäistää heidät.

Tästä syystä Toora, Kabbalistinen menetelmä paljastuu. Muita menetelmiä ei voi kutsua Tooraksi koska ne eivät vastusta taipumusta pahuuteen. Ihmiset tulevat vähitellen paljastamaan maailmassamme taipumuksen pahuuteen ja silloin he tulevat tarvitsemaan oikeaa Tooraa.

Itse Valitsit Maan Jossa Haluat Varttua!

Baal HaSulam, ”Rauha Maailmassa” : Ja jokainen yksilö yhteiskunnassa on kuin pyörä joka on liitetty useaan muuhun pyörään ja sijoitettu koneistoon. Yksittäisellä pyörällä ei ole vapautta liikkua itsenäisesti, vaan jatkaa liikkumistaan muiden pyörien mukana määrättyyn suuntaan, mahdollistaakseen koneiston päätehtävän suorittamisen.

Jos pyörässä ilmenee jokin haveri, silloin haveria ei määritellä suhteessa itse pyörään, vaan suhteessa sen suoritukseen ja tehtävään koko koneiston hyväksi.

Ensimmäinen askel menestyksen polulla on saavuttaa tuntemus siitä että olemme kaikki kytkeytyneitä yhteen samoin kuin hammasratas, ilman liikkumisen vapautta suhteessa toisiimme. En voi pyöriä muuten kuin yhteisessä liikkeessä muiden kanssa. Ja jos muut pyörivät, minulla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin pyöriä heidän mukanaan.

Siitä syystä, vain pääsemällä keskinäiseen ymmärrykseen voimme aikaansaada toivotun liikkeen. Jos maailma paljastaa tämän lain, se ei ole muuta kuin vailla pelastusta. Jos paljastamme tämän ryhmässämme, silloin voimme välittää tiedon maailmalle. Tämän pitää olla levittämisen pääaihe, meidän täytyy selvittää käsillä oleva tilanne.

Tehokkain levittämisen muoto on kuitenkin se että paljastamme täydellisen, välttämättömän ja keskinäisen kytköksen meidän jokaisen välillä. Tämän pitää olla pääasiallinen ajatuksemme tapahtumien aikana, niin kuin esim. Unity Day (Yhtenäisyyden Päivä), jota Kabbalistiryhmämme viettävät ympäri maailmaa.

Palamme samaan kuvaan hammasrataista, jossa yhdelläkään ei ole vapautta liikkua itsenäisesti. Huolimatta siitä mitä harhakuvia kullakin voi olla, tai miten väärässä he voivat sokeudessaan olla, asia pysyy ennallaan.

Siitä syystä minun tulee virittäytyä ryhmään ymmärtääkseni ja tunteakseni miten riippuvainen muista ja kytkeytynyt muihin olen – niin että minulla ei ole ainuttakaan vapaata hetkeä – ei sydämessäni, eikä mielessäni, eikä ainoassakaan halussani, ominaisuudessani, ajatuksessani tai suunnitelmassani. Kaikki mitä haluan, mistä unelmoin ja minkä toteutan riippuu loppujen lopuksi muista, enkä kykene tekemään mitään, jos en pääse keskinäiseen ymmärrykseen ja solmi rauhaa heidän kanssaan.

Keskinäisen riippuvuuden oivaltaminen ryhmässä, yhteiskunnassa tai koko ihmiskunnassa on avain maailman korjaamiseen ja ihmisen korjaamiseen. Jos en kuitenkaan vielä ole korjattu, silloin se toisaalta riippuu yhteiskunnasta, sillä se on turmellut minut. Ihminenhän on kuitenkin ympäristön vaikutuksen tulos. Itsehän valitsin ympäristöni, vaikka minulla ei ole voimaa sitä muuttaa.

Ihminen on kykenemätön virittäytymään pois yhteiskunnasta, sekä hyvässä, että pahassa. Siitä syystä yksilöä sinänsä ei arvosteta, vaan ainoastaan hänen vapaata tahtoaan, tarkoittaen ympäristöä jonka hän on valinnut itselleen ja kasvulleen.

Luoja, Faarao Ja Minä Heidän Välissään

Kysymys: Mikä ero on pahuuden oivaltamisella, eli haluttomuudella yhtenäistyä muiden kanssa, josta kabbalistit kirjoittavat ja pahuudella jonka tavallinen ihminen tuntee maailmassamme?

Vastaus: Saavuttaaksesi henkisen pahuuden tuntemuksen, sinun pitää uurastaa paljon, sillä henkinen pahuus paljastuu meille vasta Makhsomin (sisäisen seinän murtamisen) jälkeen. Enne sitä ”taipumusta pahuuteen” (Jetzer Ra) ei ole. Tällä hetkellä sinussa ei ole egoa, niin kuin ei ole torakassakaan.

Taipumus pahuuteen (Jetzer Ra) on voima joka avoimesti vastustaa Luojaa; se on Faarao. Se paljastuu kun haluat kaikkine voiminesi yhtenäistyä Luojan ja muiden sielujen kanssa, mutta havaitset että todellisuudessa  tämä on sinulle inhottavaa ja se torjuu sinut. Faarao seisoo Luojaa vastatusten, Jetzer Ra hyvyyttä vastatusten.

Molemmat löytyvät sisältäsi ja paljastuvat vain toinen toistaan vastatusten! Yhtä ei ole ilman toista.

Toisaalta se, että halutessasi edistyä henkisesti koet pahan tuntemuksen, ei ole henkisen pahuuden oivaltaminen. Maailmassa on kosolti ihmisiä jotka voivat paljon huonommin. Sinusta ehkä tuntuu siltä että tämä on henkinen huolenaihe, kun et vielä näe henkistä maailmaa etkä ymmärrä sitä, mutta itse asiassa tämä kaikki tapahtuu edelleen itsekkyytesi (egosi) sisällä.

Tämä ei kuitenkaan ole tavallisen kuluttajan itsekkyyttä, vaan kärsimystä joka johtuu kyvyttömyydestäsi yhtenäistyä muiden kanssa, hylkiminen ja haluttomuus edes ajatella tätä, halun puute korjata itsesi. Henkisyys vaikuttaa sinusta vielä houkuttelevalta itsekkyydellesi. Tämä on jo valmistautumisen jakso ennen henkiseen maailmaan astumista ja sinulla ei vielä ole oikeita henkisiä mielikuvia ja käsitteitä. Mitkään niistä eivät vielä ole henkisyyttä. Henkisyys voi vain olla Luojan Itsensä ”puolesta” tai Häntä ”vastaan”, Hänen hyväkseen tai minun itseni hyväksi. Mutta minun tulee olla Häntä vastaan!

Henkisyys ei ole Faarao, eikä Luoja. Minä olen heidän välissään Klipat Nogassa jossa valitsen: hyvyyden tai pahuuden, Luojan ”puolesta” tai Häntä ”vastaan”.

Siinä kaikki! Ympäröivä maailmamme ei ole olemassa henkisyydessä. Meidän todellisuutemme on epätodellinen; elämme kuvitteellisessa maailmassa. Liikkumaton, vegetatiivinen, elollinen ja inhimillinen taso tässä maailmassa on oikeastaan olemassa vain itsekkään/egoistisen halumme sisällä.

Miksi maailmamme on kuvitteellinen? Siitä syystä että sillä ei ole mitään kytköstä Luojaan! Se elää pienen Valon kipinän avulla joka jotenkin elvyttää sen. Siksi täällä ei ole hyvyyttä eikä pahuutta.

Pahuuden tuntemus sinussa johtuu vain elollisen, itsekkään täyttymyksen puutteesta. Kaikki suuret ajatuksesi, halusi, kuvitelmasi ja unelmasi ovat kehittyneen, ylimitoitetun egosi oikkuja, joka vaati mitä ikinä haluaakin ja pakottaa sinut kärsimään.

Sodan Vaiheet Faaraon Kanssa

laitman_145Kysymys: Mitä tarkoitetaan rikkinäisten halujen tai Kelimien paljastamisella? Paljastammeko ne pyrkimyksissämme saavuttaa Luoja vai halussa yhtenäistyä toistemme kanssa?

Vastaus: Paljastamme rikkinäiset Kelimimme vain halussa yhtenäistyä toistemme kanssa saavuttaaksemme Luojan. Paljastamme ne kerta kerran jälkeen aina selkeämmin.

Sanokaamme, että taannoisessa konventiossa meille valkeni, että toisaalta haluamme yhtenäistyä, mutta toisaalta taas emme halua sitä. Joku sisällämme pysäyttää meidät; on olemassa jokin vihollinen, vihaaja, sisäinen huumaus tai Makhsom joka ei päästä muiden lähelle yhtenäistymään heidän kanssaan.

Tämä on ensimmäinen vitsaus kymmenestä Egyptin vitsauksesta tai Faaraon takaiskuista (Faarao on nimeltään hän joka minut pysäyttää). Tunnen että hän ei halua antaa minun yhtenäistyä muiden kanssa, vaikken sitä täysin käsitä: miksi minun täytyy yhtenäistyä heidän kanssaan, missä Luoja on täällä, ja miten on mahdollista ”antaa” Hänelle. Tällä hetkellä minulla on ainoastaan pyrkimys yhtenäistyä.

Seuraavalla kerralla se tulee tapahtumaan toisin. Haluamme yhtenäistyä ja meidän täytyy olla yhdessä saavuttaaksemme henkisyyden, sillä henkisyys paljastuu vain meidän välisessä yhtenäistymisessämme. Tämä selkeytyy meille jossakin määrin. Toisaalta tunnemme taasen että jokin pysäyttää meidät. Vaadimme, ”Vapauta meidät!”  Mutta hän ei päästä meitä menemään.

Luoja paljastaa meissä aina voimakkaamman itsekkyyden, ”kovettaa Faaraon sydämen”.

Silloin hyökkäämme uudestaan ja sen ei tarvitse tapahtua vain konventiossa. Ymmärrämme silloin että olemme kykenemättömiä tekemään sitä itse, tarvitsemme ulkoisen voiman. Mikä se oikein on? Alamme haluta että Luoja yhtenäistäisi meidät; silloin murramme Makhsomin.

Seuraavalla kerralla alamme tuntea että Makhsomin murtaminen tarkoittaa Makhsomin murtamista välillämme. Meidän ei pidä hyökätä minkään ulkoisen rajamuurin kimppuun. Makhsomi on välillämme, sydämissämme jotka ovat eristäytyneitä toisistaan itsekkäällä

rajamuurilla.

Jälkeenpäin, toisen hyökkäyksen avulla tunnemme ettemme tarvitse tätä kaikkea itsellemme, emmekä tarvitse sitä yhtenäistymiseen tai henkisyyden paljastamiseen, vaan ”antaaksemme” Luojalle tätä kautta. Tämä on viimeinen ”pysäkki”.

Kaikki tämä paljastuu vähitellen. Kun paljastamme kaikki vaiheet käytännössä ja koemme ne täydellisesti, luomme silloin oikeanlaisen halun, Klin tai astian Valon vastaanottamista varten.

Muutoin et voi paljastaa valoa. Valo on läsnä runsaana, mutta sinun tulee paljastaa oikea halu tai Kli tähän tarkoitukseen, sinun täytyy saavuttaa sama aaltopituus tai laatu. Tämä mahdollistuu vain toimintojen kautta, jotka tulevat meille kun ne luovat aidon halun jossa Valo tulee paljastumaan.

Valmistautukaamme siis seuraavaan hyökkäykseen Faaraota vastaan.

Tavoite Ei Ole Puolimatkassa

Kysymys: Mikä yhdistää meidät oikeasti? Onko se usko Häneen, joka on hyvä ja tekee hyvää?

Vastaus: Valo yhdistää meidät. Yksikään ihanteistamme ja yrityksistämme ei toimi. Valo yhdistää meidät, jos vain pyydämme sitä. Niin yksinkertaista- kyllä tai ei. Vain Valo voi tehdä sen.

Voimme vain tavoitella kohti oikeanlaista pyyntöä ja jopa se on meille vaikeaa. Tämä on ainoa vaihtoehtomme- huomata nykyinen tilamme, ymmärtää mikä on hyvää ja mikä pahaa sekä valmistautua oikealla tavalla seuraavaan asteeseen, suuremman antamisen tilaan, jossa olemme entistä enemmä yhdistyneitä toisiimme ja pyydämme Valoa tuomaan meille antamisen voiman.

Kuitenkin, kun tavoittelemme yhtenäisyyttä toisten kanssa, meidän ei tulisi nähdä sitä lopputuloksena, vaan keinona antaa Luojalle. Älä unohda Isäntää! Loppujen lopuksi, jos mietimme jatkuvasti korjaustamme ja korjaamattomia ominaisuuksiamme ja olemme uppoutuneita ajatuksiin “Minun täytyy yhdistyä ystävieni kanssa, Miksi emme ole yhdistyneet?! Olenko minä korjaamaton vai ovatko he?”  Mitä varten teemme tämän? Unohdamme lopputuloksen ja mietimme vain keskeneräistä työtä! Huudamme ja hermoilemme, mutta olemme huolissamme vain keinoista saavuttaa lopputulos. Mitä oikeasti haluamme?

Unohdamme, että meidän tulee saavuttaa antamisen tila, jossa tekomme miellyttää Häntä. Tämän takia meidän täytyy yhdistyä.

Toiminnan lopputulos on sen perimmäisessä ajatuksessa. Polku täytyy avata aina sen loppupisteestä. Näin kaikki on suunniteltu. Mieti tarkkaan mitä haluat lopulta saavuttaa. Kirjoita sitten muistiin mitä vaiheita on edettävä ja mitä tarvitset- kuten voimia, rahaa, tietoa ja välineitä. Me kuitenki huudamme puolimatkassa aivan kuten se olisi itse päämäärä.

Tämä on hyvin tärkeää, sillä muuten emme saavuta edes matkan puoliväliä. Miksi? Koska saamme Valon sen loppupisteestä, Luojalta. Sen takia emme voi tällä hetkellä asettaa puoimatkaa tavoitteeksemme. Voin ottaa tavoitteekseni vain pienen osan: Haluan saavuttaa 10 grammaay htenäisyyttä välillämme antaakseni 10 grammaa mielihyvää Luojalle. Hienoa! Silloin meillä on täydellinen, kokonainen teko: Rosh (alku), Toch (puoliväli), Sof (loppu). Tämä toimii.

Jos kuitenkin sanomme: Haluan ottaa esiin kaiken energiani yhdistyäksen ryhmän kanssa! Silloin emme saavuta mitään, sillä tämä on vain puoliväli. Tämän takia Baal HaSulam selittää artikkelissaan, että Israelin (he, jotka tavoittelevat yhtenäisyyttä Luojan kanssa), Tooran (Valo) ja Luojan täytyy olla läsnä jokaisessa vaiheessa. Muuten käännymme pois oikealta tieltä emmekä kulje kohti päämäärää.
Sen takia lopputuloksen tulee olla läsnä perimmäisessä ajatuksessa.

Helpotusta luvassa

Konventiossa joka pidettiin hiljattain minulle valkeni etten osaa yhtenäistyä muiden kanssa tai mitätöidä itseäni, en osaa edes lähestyä muita. Mitä minun pitää tehdä jos tämä on luontoni?

Tämän takia on olemassa keino nimeltään Ylempi Valo. Ryhmä pitää Valoa sisällään, mutta se on kätketty meiltä emmekä näe sitä. Sieltä löytyy myös Luoja, eli lahjoittamisen ominaisuus. Miten siis voimme houkutella esiin sen vaikutuksen meihin?

Jos alat opiskella aitoja peruslähteitä ryhmässä, kuten Zoharin Pyhää kirjaa tai Talmud Eser Sefirot, niin ne auttavat sinua houkuttelemaan Valoa ja herättelemään sitä sisältäpäin. Miksi? Näitä kirjoja opiskellessasi luet sisäisistä tiloista ja samalla tuot ne lähemmäksi ja houkuttelet ne luoksesi.

Houkuttelet tämän kätketyn, sisäisen maailman vaikutuksen itseesi ja se paistaa sinulle. Vähitellen tämä korjaa sinut, antaen sinun kytkeytyä muihin, jolloin viha, inho ja erottelu katoaa. Alat ymmärtää yhtenäistymisen tärkeyden ja miksi haluat sen toteutuvan. Silloin yhtäkkiä napsahtaa ja koet ensimmäisen kytköksen muihin.

Jos kuvittelet mielessäsi yhtenäistymisen tasot asteikon muodossa (skaalassa 10/125), silloin olisit kiivennyt nollasta yhteen. Se on perusta!

Konventiossa olemme kokeneet nolla-asteen, eli sen tosiasian että olemme kykenemättömiä yhtenäistymään. Nyt meillä on päämäärä edessämme – vaadimme Valon joka uudistaa opiskelun ja oikean intention avulla.

Kun saavutat yhdentymisen ensimmäisen tason, sinusta tulee ”seuraavan maailman lapsi” (Ben Olam HaBa). Ymmärrät ja tunnet mitä se pitää sisällään. Tutustut siihen vain hivenen ja vastaanotat jo ensimmäisen vaikutelman henkisestä maailmasta.

Tämän jälkeen on helpotusta luvassa. Tärkein asia on ensimmäinen mullistus! Sen jälkeisistä tasoista tulee aina vain isompia. Erot niiden välillä ovat isoja ja voimallisesti mahtavia. Niitä ei kuitenkaan voi verrata sisään astumista ensimmäiselle tasolle. Tämä siitä syystä että kun se tapahtuu, sinä kirjaimellisesti siirryt meidän maailmastamme henkiseen maailmaan. Se on perustavaa laatua oleva läpimurto.

Elämä löytyy kytköksestä välillämme

Kysymys: Mitä tarkoitetaan sillä että pitää tuntea kytkös välillämme? Miten se tapahtuu käytännössä?

Vastaus: Kytköksen tunteminen välillämme tarkoittaa sitä että kykenee tuntemaan meidän jokaisen osallisuuden samassa järjestelmässä ja riippuvaisuuden toisistamme siinä määrin että emme ole kykeneväisiä pienimpäänkään liikkeeseen itsenäisesti. Tämä on Ylhäällä luotu peräänantamaton järjestelmä joka vähitellen paljastuu taipumattomana lakina. Meidän täytyy tuntea elämä joka on sisällämme, jossa kytkös välillämme paljastuu ja muuttuu yhä  silminnähtävämmäksi. Elämää joka virtaa tämän kytköksen läpi kutsutaan nimellä ”henkinen maailma”.