Tag Archives: Havainnointi

Musta Piste Hyvyyden Meressä

Koko ero kabbalistien (henkilöiden joilla on sydämen piste ja jotka seuraavat henkisen kehityksen reittiä) ja uskonnollisten massojen välillä on heidän asenteessaan Luojaan. Kabbalistit sanovat: ”Kaikki riippuu minusta itsestäni. Minun pitää muuttua, kun taas Luoja on täydellinen ja siksi muuttumaton”.

Ainoat jotka voivat muuttua ovat ne jotka osaavat olla parempia tai kehnompia, mutta Luoja on vain ”hyvä joka tekee hyvää”. Miten voisin edes pyytää Häntä parantaamaan itseään? Eikö se jo itsessään tekisi hänestä ”kehnoa”?

Kabbalisti uskoo että hän itse on ainoa jonka tulisi muuttua ja kukaan muu ei ole muutoksen kohde: ei maailma, ei ystävät, ei ryhmä, ei kukaan muu ihminen. Juuri nyt sijaitsen hyvässä joka tekee hyvää, Luojassa, ainoassa luonnon voimassa, eli ”ei ole ketään muuta paitsi Hän”. Miten miellän hänet se riippuu kokonaan minun ominaisuuksistani.

Kun työskentelen ryhmän kanssa, olen itse se työtä tekevä, olen itse se muuttuva. Tästä syystä minusta tuntuu että ryhmä käy läpi eri vaiheita, vaikka todellisuudesa työskentelen varjoni kanssa, ominaisuuksieni kanssa.

Sama koskee suhteessa Luojaan. Minusta tuntuu siltä että Hän kohtelee minua vaihtelevalla tavalla. Joskus Hän lähestyy minua, joskus hän etääntyy minusta, vaikka itse asiassa on kyse minusta itsestäni joka työskentelen täydellisyyttä vastapäätä, hyvää joka tekee hyvää eikä ole ketään muuta paitsi Hän. Minä olen Hänessä.

Siten ”jokainen tuomitsee omien puutteittensa mukaan”. Näen varjoni Luojaa vastapäätä. Näen itseni kuin ulkopuolelta, näen ominaisuuksieni peilikuvan.

Näin koko maailma, paitsi kabbalistit, pyytävät Luojaa muuttumaan ja ovat valmiita tekemään mitä vain, jotta Luoja kohtelisi heitä myötämielisesti. He eivät edes osaa ajatella että heidän tulisi muuttaa omaa luonteenlaatuaan, korjata ”taipumustaan pahuuteen”, egoaan, vaan pyytävät Luojaa olemaan heille hyväntahtoinen sellaisena kun he ovat.

Kabbalistit sanovat päinvastaista: Luoja on ”hyvä joka tekee hyvää” eikä ”ole ketään muuta paitsi Hän”, universaalia, ainoaa luonnon voimaa. Muuta ei ole olemassa paitsi Luoja. Hänen lisäkseen on vain halun piste nautinnon saavuttamiseksi, ”olemassaoleminen puuttumisesta”. Erilaiset teot tapahtuvat tässä pisteessä ja ne ovat muutoksia sen tietoisuudessa, sen sijainnissa ylemmässä Valossa.

Yllättäen tämä piste tuntee että se kasvaa äärettömän Malkhutin mittakaavaan, maailmat muodostuvat ja muutoksia tapahtuu. Se on kuitenkin sama piste joka kokee kaikki nämä asiat. Mikään ei ole muuttunut. Muutokse ovat vain tapahtuneet tuntemuksissa.

Tämä jatkuu niin kauan kunnes saavutetaan muuttumaton tila, tuntemus joka muistuttaa mustaa pistettä joka on ”hyvässä joka tekee hyvää”, Ainoa joka on olemassa. Tämä koko ympyrä jonka käymme läpi luomisesta täydelliseen korjaukseen asti (Gmar Tikkun) on vain tarkoitettu määrittelemään todellisen paikkamme, Luojan paljastamisen.

Miksi On Niin Vaikeaa Oivaltaa Henkisyys?

Vastaus on yksinkertainen: Siksi että henkisyys on meidän vastakohtamme, meidän olemuksemme, eli itsekkään luontomme vastakohta. Itsekkyys hallitsee meitä; haluamme täyttää sen. Näin ollen kaikessa mikä ympäröi meitä näemme vain sen minkä egoismimme haluaa: jotakin miellyttävää tai korkeintaan jotakin uhkaavaa.

Tästä syystä hän joka haluaa paljastaa ylemmän maailman (paljastaa sen mikä ympäröi häntä, mutta pysyy huomaamattomana hänen egoistisessa havainnoinnissaan) on rakennettava itsensä uudelleen. Juuri siksi ympäristö on niin tärkeä henkilölle: Se auttaa rakentamaan uudestaan havainnointikyvyn, virittäytymään havainnoimisen tärkeyteen sen suhteen mikä on epämieluisaa itsekkyydelle, vastakohtaista sille. Silloin voi havaita mahtavan maailman joka on koko ajan ollut ympärillä. Sitä kutsutaan henkiseksi maailmaksi koska se on itsekkään maailman yläpuolella.

Meistä vaikuttaa siltä että näkemyksemme ovat kokemuksiemme tulosta, mutta ne ovat itse asiassa kerääntyneen tiedon ”sopivaa” näyttäytymistä itsekkyydellemme. Eikä sillä ole väliä mitä muut puhuvat, totta vai valhetta: Meille totuus on sitä mikä vastaa mielipidettämme – itsekkyys.

Etsimme alati sitä mikä tukee mielipidettämme ja hylkäämme sen joka sitä vastustaa. Lopulta muotoilemme itsemme emmekä halua muuttua. Vain kärsimys, olemassa olon merkityksen etsiminen ja vahva henkinen ympäristö, ryhmä voi auttaa henkilöä muuttumaan puolueettomaksi, vaihtamaan itsekkään havainnoinnin ympäristön näkemykseen. Silloin ylempi maailma, joka koko ajan on ollut olemassa hänen ympärillään, avautuu hänelle!

Reitti Itsensä Saavuttamiseen

Zohar, luku ”Yitro (Jethro)”, aihe 199: Hänen otsansa on iso, mutta ei kovin, siinä on viisi juovaa – kolme jotka ulottuvat yhdeltä puolelta otsaa toiselle puolelle ja kaksi jotka eivät ulotu. Hän on hyökkäävä, erityisesti kotonaan, hänen toimintansa on ripeää, hän vaikuttaa kelvolta, mutta ei ole sitä. Hän ylistää itseään asioista joita hänessä ei ole…. Hän on lempeä puheissaan, mutta ei sen enempää, työntää itsensä paikkoihin joihin ei kuulu ja liittoutuessa hänen kanssaan pitää varoa hänen ahneuttaan, mutta menestyminen on taattua.

Zohar kertoo meille miten monimutkaisia olemme sisimmässämme. Aina kun paljastamme sisässämme uusia ominaisuuksia, jotka voivat olla kelvollisia tai kelvottomia ja jotka toistuvasti tulevat korvaamaan toisensa, meidän tulee käyttää niitä havaitaksemme kaikki mahdollisuutemme toteuttaa itsemme senhetkisessä tilassa, löytääksemme kaikki heikkoutemme ja rajoituksemme. Tällä tavalla, kerta toisensa jälkeen henkilö saavuttaa itsensä yhä paremmin, tarkoittaen että hän saavuttaa Luojan, niin kuin on kirjoitettu, ”Tulen Tuntemaan Sinut Tekojesi Perusteella”.

Kun kaikki on sanottu ja tehty, ainoa reittimme on itsemme saavuttamisen reitti, itsemme saavuttaminen. Perimmiltään kabbalan tiede kokonaisuudessaan selittää henkilölle kuka hän on – Luojan teot. Siitä syystä et tarvitse mitään muuta: Siinä määrin kun ymmärrät miten Luoja sinut loi, mitä hän sinussa loi, miksi ja missä muodossa, siinä määrin tulet saavuttamaan Hänet.

Siitä syystä, lukiessa tuntomerkkejä ihmisen kuvasta, meidän tulee ymmärtää ettei yksikään niistä tule pyyhkiintymään pois. Jokainen niistä täydentää toisiaan ominaisuuksiensa kautta, jotka ovat samankaltaisia tai vastakohtaisia Valolle ja lopuksi ne saavuttavat Luojan kuvan.

Lisäksi meidän tulee ymmärtää että tässä puhutaan henkilöstä joka edistyy henkisyydessä ja näin hän näkee itsensä tässä hetkessä, myönteisissä ja kielteisissä ominiasuuksissaan suhteessa Valoon, Luojaan. Mutta henkilö itse tuomitsee itsensä ja havaitsee itse nämä ominaisuudet. Toinen henkilö näkisi ne toisella tavalla, sillä ”jokainen henkilö tuomitsee siinä määrin kuin hän itse on viallinen”.

Jos määrätty kuva ilmaantuu hänen eteensä nyt, se vain näyttää siltä, mutta ei ole itsestään olemassa todellisuudessa. Ainoa kuva joka on olemassa itsestään on Luojan kuva. Mutta nämä kuvat heijastuvat henkilön sisällä sisäisten ominaisuuksien mukaan.

Maailma On Pyöreä

Kysymys Japanista: Mitkä ovat syyt meille tapahtuvaan katastrofiin? Säätiedotusten mukaan edessämme on lisää järistyksiä. Voimmeko me kaikki estää näitä tapahtumia täällä ja koko maailmassa?

Vastaus: Vastatakseni tähän kysymykseen, meidän täytyy ensin ymmärtää missä olemme. Olemme “pyöreässä” maailmassa. Tätä Kabbalan tiede selittää meille ” todellisuuden käsityksen” osassa.

Älkäämme odottako tuskaisten todisteiden ilmenemistä maailmassamme. Huomaamme kivuliaiden kokemusten kautta, että me kaikki olemme kytköksissä toisiimme, että maailma on globaali ja integraali, perhosvaikutuksineen ja niin edelleen. Älkäämme oppiko läksyjämme meitä jatkuvasti kohtaavista katastrofeista joiden tarkoituksena on vakuuttaa meidät. Oppikaamme se sen sijaan Kabbalan tieteestä.

Se voi olla lian myöhäistä sillä hetkellä kun elämänkokemuksemme alkaa toimimaan. Kuinka monta tsunamia, maanjäristystä ja muita katastrofeja täytyy tapahtua, että tulisimme viisaammiksi? Kääntykäämme sen sijaan tieteen ja viisuden puoleen. On kirjoitettu: “Hän joka oppii on viisas”. Mitä viisas henkilö sitten oppii?

Tiedämme Kabbalan tieteestä, että koko todellisuus koetaan sisällämme, koska se on siellä. Havaintokykyni jakautaa viiteen tasoon. Kolme tasoa ovat sisäisiä tuntemuksiani; juuri, sielu ja keho. Ne “pukevat” minut sisältä. Tämän lisäksi on olemassa ulkoisia yksityiskohtia, jotka havaisten itseni ulkopuolelta: “Vaatteet” ja “Linna”. Tämä on koko maailma ulkopuolellani. “Vaatteet” ovat kaikki sen alueen sisällä, jotka kehoni ja aistini voivat tavoittaa kun taas “Linna” on se kaukana oleva, saavuttamattomat asiat, tai toisin sanoen, asiat jotka eivät ole kontrollissani.

Näin todellisuus on jaettu. Sen sisempää osaa kutsutaan nimellä Galgalta ve Einaym, kun taas ulkoista osaa kutsutaan AHP:ksi. Tämä jako oli seurausta henkisestä hajoamisesta, minkä vuoksi tunnemme Galgalta ve Einaym:in sisällämme vain heikosti, emmekä omaa minkäänlaista havaintoa että AHP olisi osa meitä. Jaamme todellisuutemme näin viimeiseen korjaukseen saakka, jolloin Galgalta ve Einaym yhdistyy AHP:n kanssa kokonaiseksi kymmeneksi Sefiraksi.

Meidän täytyy vetää tästä seuraava johtopäätös: Tunnemme kaiken Kelim:imme sisällä. Se voi olla tsunami, maailma tai universumi kaikkine tähtineen ja galakseineen. Kaikki on sisälläni, egoistisessa halussani: Haluni on rakennettu näin, joten havaitsen siinä kahteen osaan jakautuneen todellisuuden: “Minä” ja “Minun ulkopuolella”. “Minä” on Galgalta ve Einaym, juuri, sielu ja keho, kun taas “Minun ulkopuolella” on AHP, “Vaatteet” ja “Linna”, kaksi ulkoista havainnoinin kategoriaa.

Sisäisessä ja ulkoisessa Kelim:ssäni tapahtuu erinäisiä muutoksia. Tarkasteltaessa luonnonkatastrofeja on hyvin vaikeaa ymmärtää miksi nämä tuskaiset tapahtumat tapahtuvat ulkoisessa Kelim:ssä sisäisen Kelim:n sijaan. Miksi nämä muutokset vaikuttavat tänään sieluni tiettyyn osaan jota kutsutaan “Japanin kansaksi”? Miksi katastrofi tapahtui kaikista ihmisistä juuri heille?

Sieluni sisältää myös muita osia, joita havaitsen ystävinäni. Todellisuudessa he eivät ole olemassa itsenäisinä, vaan he ovat silmissäni osa minua. Tämä tulee olemaan näin kunnes (todellisuuden) käsitykseni on täydellinen. Silloin kaikki tulee yhdistymään yhdeksi kokonaisuudeksi, yhdeksi haluksi, hitsautuneeksi ja täydellisesti muokatuksi lahjoittamista kohti. Tämä on korjattu muoto.

Jos emme katso todellisuutta näistä asemista, emme kykene koskaan havainnoimaan tapahtumia oikein, mukaanlukien sotia, katastrofeja, korruptiota tai mitään muutakaan. Emme kykene koskaan perustelemaan Luojan toimia tai ymmärtämään kuinka kaikki liikkuu korjauksen suuntaan.

Emme kuitenkaan selviä ilman oikeaa näkökulmaa asioihin, ilman kuvaa “pyöreästä” maailmasta joka on henkilön sisällä ja riippuu hänen korjauksestaan. Ulkopuolellani ei le mitään. Minä olen “kaikki”. Tämä on maailmani, maanjäristykseni, Japanini, Libyani, Israelini, planeettani ja universumini. Näin kaikki heijastavat ominaisuuksiani joita ei vielä ole korjattu.

Vastaus Kaikkiin Kysymyksiini

Kabbala ei puhu meidän kuvitteellisesta maailmastamme, vaan sielun korjauksesta ja siitä miten oikea todellisuus saavutetaan. Oikea todellisuus on Kli jossa Luoja hahmotetaan määrätyn asteen adheesion (Hänen kanssaan) ansiosta.

Kli tai sielu on jaettu kahteen osaan: ”Israeliin”, joka  tavoittelee yhtenäisyyttä luojan kanssa kohti päämäärää ja ”Maailman Kansakuntiin”, joka on kykenemätön siihen. Koemme eräänlaista halua paljastaa Luoja. Kabbalan tiede määritellään menetelmäksi jonka avulla Luoja paljastetaan luoduille. Toisin sanoen se puhuu lahjoittamisen ominaisuuden paljastamisesta ja rakkaudesta itse luomista kohtaan.

Saadaksemme mahdollisuuden saavuttaa tämä päämäärä, ihmiset joilla on asianmukainen halu yhtenäistyvät Luojan yleisellä kentällä. He tuntevat vetovoimaa toisiinsa tietämättä syytä ja he yhdistyvät sähköisten latausten lailla tai metallilastujen lailla magneettikentässä. Silloin he saavuttavat tilaisuuden toteuttaa korjauksen menetelmän.

Aluksi he eivät tiedä että heidän pitää korjata itsensä. He vain tuntevat kutsumuksen kaikkein tärkeimpään asiaan. ”Mitä varten minä elän? Mikä on elämäni tarkoitus?” Lopulta he alkavat ymmärtää että kaikki nämä kysymykset johtavat Luojan tai Ylemmän Voiman paljastamiseen, joka rakentaa, tukee, muotoilee ja ohjaa koko todellisuutta. Mitään ei ole tämän Voiman lisäksi.

Näin ihminen siirtyy kysymyksestä elämänsä tarkoituksesta kysymykseen Luojan paljastamisesta. Loppujen lopuksi Luojan paljastaminen antaa hänelle vastauksen kaikkeen. Siten, lähestyäkseen Luojan paljastamista, nämä ihmiset yhtenäistyvät.

Luoja on kätketty. Paljastaakseni Hänet, ennemmin kuin mitään muuta (tarkoittaen lahjoittamisen ominaisuuden ja rakkauden paljastamista, joka piilee vastaanottamisen ja vihaamisen luontomme ulkopuolella, sen yläpuolelle kohoamista), minut ohjataan määrätyn ihmisjoukon luokse.

Yhdessä heidän kanssaan alan ymmärtää että elämän merkityksen kysymys vaihtuu haluun paljastaa Luoja, joka toimii vastauksena kaikkiin kysymyksiin joita olen kysynyt ja tulen kysymään. Luojan paljastaminen tarkoittaa lahjoittamisen ja rakkauden voiman paljastamista. Sen voi ymmärtää vain siinä määrin kun on samankaltainen sen kanssa, vain jos saavutan tämän ominaisuuden, joka on Hän.

Minun on saavutettava tämä ominaisuus ja varmistaakseni tämän saavuttamisen olen samankaltaisten ihmisten seurassa. Tämä on järjestetty minulle tieten tahtoen. Luoja on kätketty siitä syystä että lahjoittamisen ominaisuus on minun vastakohtani. Johtuen perustavista eroavaisuuksista nämä ominaisuudet eivät aisti toisiaan ja siitä syystä minä en aisti Luojaa. On mahdotonta työskennellä suhteessa johonkin jota en aisti. Silloin varmaankin erehdyn ja sorrun itsepetokseen.

Näin ollen, sen siasta että minä saan työskennellä Hänen kanssaan, Luoja antoi minun työskennellä lähimmäiseni kanssa. Tämä mahdollistaa sen että voin tehdä aitoja varmistuksia, vastaanottaa voimia tovereilta ja tarkastaa itseni suhteessa heihin: Miten paljon edistyn vihasta rakkauteen?

Nauti Elämäsi Jokaisesta Hetkestä

Jos elämä kuluu sisältäen sekä hyviä että pahoja tiloja, silloin koko viisaus piilee kyvyssämme nauttia myös epämiellyttävistä tiloista. Juuri tätä kutsutaan elämän viisaudeksi: Miten käsitellä pahaa, jotta siinä näkyisi joko asennoitumisemme tai valmistautumisemme hyvää tilaa kohtaan tai osaa siitä.

Itse asiassa se on juuri niin, aivan kuten nälän tunne ennen kylläiseksi tulemista tai väsymys ennen paljon haluttua lepoa. Se ei voi olla muulla tavalla. ”Pimeyden” on tultava ennen ”sarastusta”, sillä on kirjoitettu: ”Ja oli ilta ja tuli aamu”.

Voin esimerkiksi nauttia ajatuksesta että olen kohta menossa lomalle. Toisin sanoen elän jo sillä hetkellä sitä kokemusta, vaikka se itse asiassa ei ole vielä edes alkanut.

Silloin ajattelen: ”Olenko todellakin loman tarpeessa? Vai voinko jo nyt nauttia siitä täysin palkein, jopa enemmän kuin sen tapahtuessa oikeasti?” Totta tosiaan, kun vihdoin ja viimein aloitamme loman, emme nauti siitä yhtä paljon, sillä nautimme odotuksesta ja valmistelusta.

Tätä on elämän viisaus. Kun käytämme sitä, elämme alati ihanissa toiveunelmissa ja nautimme jokaisesta hetkestä. Tämä on aito lähestymistapa sillä emme koskaan tule saamaan tyydytystä halun sisäpuolella. Kaikki löytyy yksinomaan sen yläpuolella.

125 Täydellisyyden Saavutusta

laitman_206Olemme olemassa vain yhdessä ja ainoassa Luojan luomassa todellisuudessa, mutta paljastamme sen vain meitä vastaavalle asteelle saakka. Asteelle jolla olemme ominaisuuksiltamme samankaltaisia sen kanssa. Todellisuus itsessään on pysyvä ja muuttumaton ja sitä kutsutaan Äärettömyyden maailmaksi.

Sillä välin esiinnymme nautinnonn halussa, ominaisuudessa, joka on Äärettömyyden maailman vastakohta: aikomus (intentio) vastaanottaa lahjoittamisen sijaan. Voimme korjata itsemme suorittamalla peräkkäisiä korjauksia kerta toisensa jälkeen, 125 kertaa. Jokainen korjauksemme muuntautuu uuudeksi saavutukseski ja näin me edistymme.

Tämä vaiheittainen saavuttaminen, joka noudattaa muodon yhtäläisyyden lakia, jossa ei ole sijaa kompromisseille: sijaitsemme järjestelmässä joka toimii kuten elävä organismi. Jos vastaat sitä (olet samankaltainen sen kanssa), vastaanotat oikealla tavalla. Jos taas et (ole samankaltainen) , vastaanotat tämän vastaavuuden puuttumisen mukaisesti. Olet jatkuvassa vuorovaikutuksessa luontoon  riippuen samankaltaisuudestasi sekä  voimiesi suuruudesta siihen.

Jos mikään meissä ei muuttuisi, pysyisimme aina samassa tilassa. Mutta koska Reshimot (“informaatio” geenit, data) kasvavat ja muuttuvat meissä jatkuvasti, olemme tulossa kasvavassa määrin luonnon vastakohdaksi ja eroamme siitä enemmän ja enemmän. Tämä on juuri se mitä tunnemme, oire, erinäisten täyttämättömien halujen ja ongelmien kertymisestä.

Näin tunnemme voimat, jotka painostavat meitä voimakkaammin ja voimakkaammin pahuuden puolelta. Nämä voimat pakottavat meidät väistämättä kääntymään hyvyyttä kohti, tarkoittaen, kuinka saavutaa samankaltaisuus luonnon kanssa.

Online-Peli Luojan Kanssa

laitman_425Tutkiessamme universumia, huomaamme että luonto yhdessä  maailmamme kanssa on piilotettu meiltä. Paljastamme maailman tuhansien vuosien kuluessa, sukupolvilta sukupolville ja tulemme tuntemaan sitä koko ajan enemmän.

Luoja on luonnon yleinen voima ja sen takia tarvitsemme hieman enemmän aikaa Hänen saavuttamiseensa. Joka tapauksessa, miksi todellisuus on meiltä piilossa? Miksi Luoja on piilossa meiltä?

Loppujen lopuksi Hän ei ole kuten luonnon lait, jotka noudattavat Häntä: elottoman, vegetatiivisen ja elollisen kehityksen tasot tai inhimillinen taso. Hän on se yleinen laki, joka sisältää sekä ajatuksen että universumin alku- ja päätepisteet. Kaikki on sisällytettynä Häneen. Miksi hän kuitenkin loi kaiken ollakseen piilotettuna meiltä?

Mitä niin erikoista on Hänen paljastamisen saavuttamisessa itseksemme ja pyytämisessä siihen Hänen apuaan? Mikä peli tämä on? Hän piiloutuu meiltä ja meidän täytyy kärsiä tuhansia vuosia kehityksemme kuluessa, kunnes saavutamme kysymyksen “Miksi Luoja on salattu?” Vain silloin Kabbalan viisaus, Hänen paljastamisensa metodi tulee valaistumaan. Mitä me saamme tästä? Paljastamme Hänet ja mitä sitten tapahtuu?

Ihmiset sanovat että sitten he ovat onnellisia, koska Luoja on Hyvä joka tekee hyvää ja me tulemme olemaan rakkaudessa kaiken kärsimyksen yläpuolella kunnes saavutamme Hänen paljastumisensa.  Jos Luoja kuitenkin on ikuisen rakkauden ja lahjoittamisen voima, miksi hän loi meidät niin onnettomiksi ja surkeiksi. Miksi meidän täytyy työskennellä niin paljon tullaksemme Hänen luokseen-Hänen joka rakastaa meitä?

Näemme, että kaikki myös tässä maailmassa on samanlaista. Ihmiset jotka ovat läpikäyneet erinäisiä esteitä tiellään saavuttaa rakkaus, yhtenäisyys ja (Luojan) paljastuminen, arvostavat sitä; he tuntevat kuinka he ovat hyötyneet ja löytäneet jotain suurta, rakasta ja tärkeää.

Näemme myös, että maailmassamme pohjimmiltaan jokainen henkilö toivoo olevansa rakastettu omana itsenään. Tällaista yhteyttä ei välillämme kuitenkaan voi olla. Vain äiti kokee tällaisia tunteita lastaan kohtaan ja tämä rakkaus on maallista ja elollista. Nämä (tunteet) ovat tulleet äidille luonnosta ja se velvoittaa hänen rakkautaan lasta kohtaan, antaa hänelle elämä, ravita häntä ja helpottaa hänen tulevaa kehitystään.

Tämä on ainoa poikkeus. Koska emme rakasta toisia sellaisina kuin he ovat, haluamme todisteen- mitä hyötyä siitä on minulle. Kaikki tämä auttaa meitä ymmärtämään ainakin hieman, miksi Luoja tarvitsi tämän (salaamisen) pelin.

Hän haluaa meidän tulevan tähän rakkauteen ilman, että odottaisimme siitä jotain hyötyä. Aivan kuten me haluamme tulla rakastetuiksi omana itsenämme Hän haluaa myös olla rakastettu sinä jona Hän on, ilman meidän odotuksia henkilökohtaisesta hyödystä. Tämän takia emme kykene ymmärtämään kuinka avata yhteys Hänen kanssaan. Emme kykene tähän ennen  kuin vapautamme itsemme egoistamme.

Ensimmäinen asia, joka meidän täytyy tehdä kehittääksemme havainnon Luojasta meissä, on kohoaminen oman luontomme yläpuolelle. Toisin sanoen meidän täytyy kohota henkilökohtaisten intressiemme yläpuolelle; “Kuinka tämä hyödyttää minua?” yläpuolelle.

Tämä on mahdollista silloin, kun henkilö onnistuu vapautumaan siitä (egosta) täysin. Aiva kuten sitä ei olisi olemassa, aivan kuten olisin täysin itsenäinen, objektiivinen ja kykeneväinen näkemään ja arvioimaan tällä tavoin. Sitten pystyisin siitä hetkestä lähtien havaitsemaan Luojan, lahjoittamisen voiman, hyvyyden voiman.

Muutoin jos Hän paljastaisi, toisi itsensä ilmi, tulisin Hänen luokseen koska se hyödyttäisi minua. Tämä on siksi, koska jos tuntisin että Hän herättää rakkauden, turvallisuuden, terveyden ja onnellisuuden, olisin pakotettu rakastamaan Häntä koska Hän on kaiken hyvyyden lähde. Tämä olisi pakollista ja riippuvuussuhteessa olevaa rakkautta.

Tämän takia minun täytyy varustaa itseni suodattimella (masach), rajoituksella ja anti-egolla ja vapautua omasta egostani. Sitten molemmista tulisi ikuisen ja puhtaan rakkauden kantajia ilman henkilökohtaista hyötyä. Alkaisimme ymmärtää ettei Luoja ole se, joka salaa itsensä ihmiseltä vaan, Hän salaa itsensä ihmisen egolta.

Ylempien Maailmojen Todellisuus

Kysymys: Minkä kaltainen on todellisuutemme BYA:n maailmoissa(Bria, Jetzira, Assija) kohotessamme näiden maailmojen asteikkoja pitkin Atzilutin maailmaan.

Vastaus: Tällä hetkellä havainnoin kaiken halussani joka on täysin itsekäs ja suunnattu vain oman mielihyvän saavuttamiseen, kytkettynä pois kaikista henkisistä voimista ja Luojasta. Minulle ei ole lahjoittamisen kipinää ja elän pedon elämää. Tätä tilaa kutsutaan ”täksi maailmaksi”.

Kun alan tarkastella mitkä haluistani voin kohottaa korjaukseen, se tarkoittaa että olen BYA:n maailmoissa. Tarkoittaen että kykenen mitätöimään itseni ryhmän edessä, vastaanottamaan tovereideni voiman ja jossakin määrin yhtenäistymään heidän kanssaan, saavuttamaan keskinäisen takeen, yhtenäistymisen ja eheyden niin kuin yksi ihminen, yksi sydän.

Siinä määrin kun pystyn sen tekemään, kohoan Atzilutin maailman Malkhuttiin. Ylentämällä haluni, muuttamalla sen paremmaksi, tarkoittaa että kohoan. Kytkeydyn Malkhuttiin  muiden kanssa ja sen jälkeen me saavutamme, yhteisessä halussamme (Kli), jota kutsutaan Shechinaksi ja jossa me kaikki olemme kytkeytyneitä kuin yksi ihminen yksi sydän, henkisyyden paljastumisen, Luojan.

Näin ollen BYA:n maailmat ovat tiloja joissa minä tarkastelen itseäni samalla kun opiskelen ja työskentelen ryhmässä, jossa minulla on mahdollisuus kytkeytyä tovereiden kanssa ainakin jossakin määrin.

Ero BYA:n maailmojen välillä on kytkeytymisemme aste, jonka mukaan voimme kohottaa rukouksemme Äärettömyyden Malkhuttiin ja saavuttaa korjaus.

Pysymme aina BYA:n maailmoissa, vain me aikaansaamme niiden kohoamisen meidän itsemme mukana, Atzilutin maailmaan.

Kaikki On Suhteellista Tässä Maailmassa

laitman_716_01Kysymys: Artikkelissaan “Kabbalan viisaus ja filosofia”, ”The Wisdom of Kabbalah and Philosophy” Baal HaSulam kirjoittaa:” Vaikka tiede saavuttaa lopullisen kehityksensä, me otamme edelleen huomioon vain aineellisen todellisuuden.”
Minkä “lopullisen kehityksen” tieteen on tarkoitus saavuttaa?

Vastaus: Tiede kehittyy kyseiseen tilaan, kun se sulautuu Kabbalan viisauteen ja tulee osaksi samaa liikettä. Itse asiassa maailma on asetettu nousemaan ja ”pukemaan” ylempi maailma, siitä on tullut sen välttämätön osa, ja se sisältää kaikki tekomme ja ponnistelumme jotka kohdistuvat kaikkeen aineelliseen, tässä fyysisessä maailmassa.

Mikään ei katoa jäljettömiin, koska kaikki kuuluu yhteen maailmankaikkeuteen, yhteen todellisuuteen. Siksi tieteet tulevat myös sulautumaan yhteen ja liittymään Kabbalan viisauteen, ja olemalla näin erottamaton osa sitä. Kabbalan viisaus koskee koko luomakuntaa ja kaikki maailmamme tieteet ovat siinä mukana.

Itse asiassa, ne ovat jo osa sitä, se vain näyttää siltä kuin ne olisivat toisistaan erillään.  Loppujen lopuksi, kaikki maailmamme lait ovat juuri samoja lakeja, jotka määräävät henkisen maailman, vaikkakin vain painettuna meidän itsekkääseen aineellistumiseen, materiaan. Jos tämä materia toimii tarkoituksenaan vastaanottaa “mielihyvää itselleen” Malchut de Malchut tasolla, Assiyan maailmassa, – silloin se johtaa myös vastaaviin lakeihin.

Henkisessä maailmassa, intentio, aie, “minulle itselleni”, koskee ”epäpuhtaita voimia”, (Klipot), jossa ne ovat henkisiä lakeja. Täällä, maailmassamme ne tulevat ulos aineellisina lakeina ja olemme epätietoisia siitä tosiasiasta, että ne perustuvat vain aikomukseen vastaanottaa “mielihyvää vain itseni vuoksi”.

Jos saavutamme lopullisen korjatun tilan (Gmar Tikkun), niin koko fyysinen maailmamme vähitellen mitätöidään ja se liukenee pois. Aistimme sitä yhä vähemmän ja vähemmän ja havaitsemisemme luopuu siitä mitä suurimmassa määrin.

Alamme ymmärtää, miten ohimenevää ja väliaikaista kaikki on. Se on samanlaista kuin miten saamme materian muuttumaan yhdestä tilasta toiseen, kun se muodoissaan palaa alkuperäiseen tilaansa: kovasta ”aineellisesta tilasta” tulee nestettä, ja sitten vähemmän aineellisesta tilasta; kaasua, lopulta muuttuen osaksi täysin aineetonta tilaa: nollaa tai tyhjää.

Kaikki tämä tapahtuu meidän tuntemuksissamme, käsityksessämme. Ja jos meidän havaintokykymme muuttuu, silloin ei ole sijaa tavalliselle fysiikalle, joka pääasiallisesti koskee vain liikkumatonta ainetta, vaikka biologia, eläintiede ja lääketiede tutkivatkin vegetatiivisen ja elollisen tason luontoa.

Yksikään tieteistämme ei nouse näiden tasojen yläpuolelle: liikkumaton, vegetatiivinen ja elollinen. Inhimillisellä tasolla, ei ole “tiedettä” enää sanan varsinaisessa merkityksessä, eli tarkoittaen tätä maailmaa; on vain tallennettu tapahtumasarja elämän kertyneistä havainnoista ja tosiasioita kuten psykologiassa ja psykiatriassa.

Siltä osin kuin luovumme tästä maailmasta tuntemuksissamme, liikkumattomalla – vegetatiivisella ja elollisella tasolla, nämä tasot alkavat “antaa periksi”, nousemalla ja tulemalla mukaan luetuksi inhimillisellä tasolla. Emme enää harjoita käytännössä näitä tieteitä, koska lopetamme tuntemasta kyseisiä ilmiöitä ja emme laske niitä yhtä todellisiksi, kuten näemme ne vielä tänään.

Tämä koko todellisuus on olemassa ainoastaan suhteessa meihin. Jos kaikki ominaisuutemme, sekä aistielimemme muuttuvat, tarkoittaen, että todellisuus, kuten koemme sen nyt näillä havaintoelimillä, – muuttuvat,  niin mitä tiede voi käsitellä tällä puuttuvalla todellisuudella? Kaikki on suhteellista.

Sivu 2 / 3123