Category Archives: Vapaa tahto

Älä Anna Ihmiskunnan Kukistua

Kysymys: Onko oleellista ymmärtää, että pohjimmiltaan vapaata tahtoa ei ole?

Vastaus: Totta tosiaan, meidän aikanamme vapaata tahtoa ei ole. Maailma on rapistumassa, samalla kun seisomme sivussa ja katselemme. Tämä ei ole hyvä asia. Ihmiskunta on ilmeisesti liukumassa alaspäin ja meidän täytyy yrittää pidättää, pysäyttää heidät.

Sanon tämän vakavissani. Minusta tuntuu kuin minulla olisi jättimäiset kädet tai jättimäinen verkko käsissäni ja minun täytyy pysäyttää kaikki, koska he ovat liukumassa alaspäin ja jos en puutu asiaan, he vetävät meidät mukanaan. Tämä ei ole toivottavaa. Luonnon ohjelmaa, Luojan ohjelmaa ei voi muuttaa.

Hän on kuin rakastava ja tiukka isä, joka vyö kädessään alkaa opettaa kapinallista poikaansa.

Tiedostamaton Elämä: Vapaata Tahtoa Ei Ole?

Uutisissa(Max Planck Society): “Useat prosessit aivoissa tapahtuvat automaattisesti ja ilman tietoisuutemme osallisuutta. Tämä estää aivojamme olemasta ylikuormitettuja tavallisten rutiinitehtävien takia. Mutta kun on kyse päätöksistä, luulemme, että ne ovat tietoisen mielemme tekemiä. Uusi löytömme kyseenalaistaa tämän…

“Tutkijat havaitsivat, että on mahdollista ennustaa aivosignaalin perusteella minkä vaihtoehdon osallistuja valitsee seitsemän sekunttia ennen päätöksensä tekemistä…

“Tämä viittaa siihen, että päätös on alitajuntaisesti valmisteltu etukäteen.”

Kommenttini: Päätös tehdään ulkopuolellamme, yläpuolella, mutta ei vain meidän tapauksessa, vaan kaikkien maailman esineiden tapauksessa, periaatteen mukaan: lasi alkaa hajota ennen kuin luoti osuu siihen. Kaikki maailmassa tapahtuu vastakkaisella tavalla kuin mitä ajattelemme, ajatuksemme, päätöksemme ja toimemme eivät tule meiltä maailmaan, vaan päinvastaisessa järjestyksessä, ne tulevat “jostain” meille … Luoja kuljettaa lävitsemme sarjan tuntemuksia ja meidän on opittava vastaamaan niihin oikein, tunnistaen Hänet jokaisessa niistä … ja silloin elämämme muuttuu valveutuneeksi!

Vapaa Omassa Maassa

Kysymys: Miten on mahdollista tehdä itsenäisiä päätöksiä ja samalla mitätöidä itsensä luonnon edessä?

Vastaus: Se on sama asia. Itsesi, siis itsekkään intentiosi mitätöiminen ja Luojan käskyjen toimeen paneminen koko sydämelläsi ja sielullasi tarkoittaa, että olet itsenäinen.

Henkilön pitää tuumia sitä miksi asia on näin. Tämä suo hänelle mahdollisuuden kutsua itseään ”vaapaaksi kansaksi omassa maassaan”, sillä hän lakkaa olemasta halunsa orja (sana ”maa” tai heprean ”Eretz” tulee sanasta ”halu” eli ”Ratzon”).

Hän haluaa olla alturistisen intention orja ja sitä kutsutaan ”Herran orjaksi”. Hän myy itsensä lahjoittamisen orjaksi koska sillä välin hän ei pysty lahjoittamaan itsenäisesti. Mutta tämä on jo hänen ensimmäinen askeleensa kohti itsenäisyyttä ja jälkeenpäin hän muuttuu täysin itsenäiseksi.

Sydämen Ja Mielen Välillä täytyy Olla Tasapaino

Tietyissä hetkissä kykenemme tuntemaan kaipuun lahjoittamiseen, antamiseen, läheisyyteen ja sydänten yhtenäistymiseen, mutta seuraavassa hetkessä viilenemme. Tämä johtuu siiät, että emme ole vileä korjattuja ja vaikutukset tulevat egolta.

Ego myöntyy lahjoittamaan hetkiseksi ja kiinnittyy toisiin egoistisesti tunteakseen yhtenäisyyden. Tunnen silloin ylpeyttä siitä, että kykenin yhdistymään ja juuri tämä pidättelee minua. Kuitenkin hetkeä myöhemmin uusi Reshimo (muisto) jäähdyttää innostukseni.

Joskus henkilö on valmis hyppäämään kymmenennestä kerroksesta. Hetken ajan hän on valmis tekemään epätoivossaan mitä tahansa ja hän kokee sydämensä särkyneen, mutta seuravalla hetkellä hn katuu sitä ja ryhtyy miettimään loogisesi. Tämä tapahtuu näin, sillä se täsmää henkilön omaan egoistiseen haluun.

Kuinka voimme olla korjatussa tilassa kauemmin, niin mieleltämme kuin sydämeltämmekin, ettemme katuisi tekemäämme päätöstä vaikkakin se on korkeammalla kuin me itse ja luontomme vastainen? Kuinka voimme heittää itsemme tietoisesti tilaan jossa olemme aivan kuin hyppäämässä kymmenennestä kerroksesta ilmaan ja ilmassa ollessamme tiedämme mitä meille on tapahtumassa, olla valmistautunut siihen ja haluta sen tapahtuvan?

Tämä ei ole hätiköity, särkyneen sydämen järjetön askel, vaan se on selvä, rationaalinen päätös. Tämä voi tapahtua vain jos sinulla on toinen, lahjoittamisen voima joka toimii vastaanottamisen voimaa vastaan. Valo joka toimii henkilössä mahdollistaa henkilön tällaiset toimet ja mahdollisuuden saavuttaa ilmoitettu päätös.

Henkinen tapahtuma ei tapahdu koskaan pelkästää sydämen halun mukaan; sen tulisi olla tarkoituksellinen ja sekä mielellä että sydämellä laskelmoitu tapahtuma. Mitä enemmän Ylempi Valo toimii ja loistaa henkilön yllä, sitä oikeanlaisempia päätöksiä hän kykenee tekemään, antaen elämänsä, sielunsa ja samaan aikaan olla kiinnittyneenä päätökseen pidemmän aikaa kunnes hän saa valmiiksi tason jossa on ja kohoaa seuraavalle.

Mitä tulee nykyiseen tasoon, henkilö ei vaihda päätöstään koskaan. Kun seuraava taso tulee ja halu kasvaa, hän putoaa ja kohoaa jälleen seuraavalle tasolle. Merkki edellämainitusta kehityksestä on jatkuva onnellisuuden tunne.

Lääketiede: Kannattava Bisnes

Kysymys: Immunisaatio erilaisia ​​sairauksia vastaan on yksi sensaatiomaisista saavutuksista lääketieteessä. Nämä ovat säästäneet useita ihmishenkiä, mutta jatkuvasti syntyy vastalauseiden aaltoja sekä rokotuksista lapsille, että aikuisille. Miksi asiat, jotka ovat jo osoittautuneet hyviksi vetävät puoleensa tämän kaltaisia vastalauseita?

Vastaus: Aikoinaan ihmiset eivät luottaneet lääkkeisiin tai rokotuksiin ja nyt he eivät luota lääkäreihin. Ovathan lääkärit nykyään omistautuneita rahalle, eivätkä terveydelle.

Lääketiede on muuttunut bisnekseksi ja useimmat lääkkeet valmistetaan voittoa tavoitellen, ei paranemista. Tietenkin meidän maailmamme on itsekeskeinen, mutta tällä alalla, ihmiset ovat erityisen alttiita.

Elämä on kaikkein kallisarvoisin asia keskiverto henkilölle. Mutta hän ei voi uskoa sitä lääkäreiden käsiin, koska lääkäri ei välitä hänen terveydestään, vaan rahasta. Lääketiede on muuttunut merkittäväksi liiketoiminnaksi.

Miten on mahdollista, että henkilö parannetaan hänen taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan? Ovathan kehot silti tasa-arvoisia, mutta ei, lääkäri tutkii taitavasti potilaan lompakon paksuuden ja ehdottaa ystävällisesti hänelle sen mistä hän muissa tapauksissa vaikenee. Nykymaailmassa kaikki on mätää ja lääketiede ei ole mikään poikkeus.

Elämän Avaimet Jotka Välitämme Lapsillemme

Aikuisen velvollisuus on opettaa lasta ja valmistaa hänet kaikin keinoin aikuisuuteen jo lapsuudessa. Sama tapahtuu henkisyydessä: Ylempi taso antaa alemmalla tasolle kaikki “avaimet”, kaikki keinot rakentaa ja koota itseään.

Alemman tason täytyy vain yksinkertaisesti ymmärtää tämä ja tehdä päätös jatkaa omasta vapaasta tahdostaan. Mitään muuta ei tarvitse tehdä. Kaikki voimat ovat jo käsiemme ulottuvilla.

Sen vuoksi, pientä (Kadnutin) tasoa pidetään perustana, kun suurempi taso (Gadlut) on lisä joka ilmestyy ja katoaa aika ajoin, riippuen alemman tason pyrkimyksitä ja yrityksistä. Alempi taso on aina olemassa, se toimii hyvänä, terveenä perustana uuden, suuremman tason luomiselle, tason joka on uusi joka kerta.

Sen vuoksi, alempi Hafetz Hesediksi (se joka haluaa armoa) kutsuttu aste, Luojan pelko, Binan taso, “taito” tai usko. Tämä taso täytyy siirtää uuteen tilaan, uudelle tasolle, isiltä pojille, henkisyyden ylemmiltä askeleilta alemmille.

Tiede Viettien Sijaan

Toisin kuin eläimet, me kehitymme tieteen avulla. Sitä ei silti vielä voi sanoa vapaaksi tahdoksi. Tiede edistää meitä vain hivenen. Eläimiä ajaa vastoinkäymiset ja vaistot, mutta koska meillä tuskin on vaistoja, kehitymme vastoinkäymisten ja tieteen avulla.

Tieteelliset edistymiset sallii meidän nähdä ja selvittää ongelmia etukäteen. Esimerkiksi röntgensäteet mahdollistavat sairauden paikantamisen ja hoitotoimenpiteet voidaan aloittaa ennen kuin sairaus on edes kunnolla paljastunut. Ilman röntgensäteitä sairaus paljastuisi vain kivun kautta.

Näin tiede auttaa meitä kärsimään vähemmän ja maksamme kalliin hinnan tieteellisestä tietämyksestä. Silti se on sama eläimellinen taipumus: halu vapautua vaikeuksista. Tiede ei kohota meitä ihmisen tasolle, sillä se kuuluu elolliselle tasolle. Käyttämällä sitä me kompensoimme puuttuvat viettimme, siinä kaikki.

Eläimet tulevat hyvin toimeen ilman lääkäreitä. Ne osaavat syödä oikein, synnyttää ja tietävät miten rakentaa itselleen suojan. Eläimet tekevät kaiken tämän vaistonvaraisesti, samalla kun me korvaamme vietit tieteellä. Tämä on itse asiassa tieteen tehtävä — palvella itsekkyyttämme, jotta kärsisimme vähemmän.

Me siis myös seuraamme kehitystämme elollisella tasolla. Jopa silloin kuin ihmiset tulevat tietoisiksi yhtenäistymisen ja kytkeytymisen tarpeesta, he eivät tiedä miten sen voi saavuttaa.

Henkinen Ihminen Kulkuneuvossa Maapallolta

Rajoitus ei päde liikkumattomaan, vegetatiiviseen ja elolliseen tasoon sisässäni. Minun pitää elää ja varustaa itseni kaikella mitä tarvitsen. Tällä tavalla vastaanottamisessa ei ole häpeää. Mutta kun olen suorittanut nämä kolme tasoa ja alan ajatella neljättä, ihmisen tasoa, silloin kysymys herää ja vapaa tahto ilmenee: Tulisiko minun jatkaa vastaanottamista itseni tähden, vai aloittaa lähimmäiselleni lahjoittaminen? Koko väittely, analyysi ja työ pyörii tämän ympärillä.

Kun kerran nuo ensimmäiset tasot ovat vapaita rajoituksilta, voit tehdä niiden kanssa mitä haluat, sillä otat vain sen mitä luonto vaatii eloonjäämiselle. Henkilön pitää ottaa mitä ikinä tarvitseekin elääkseen normaalia elämää. Normaali elämä tarkoittaa juuri niin paljon kuin vaaditaan siihen, että hänen sydämensä ja mielensä vapautuu, jotta hän voi huomioida lähimmäisensä. Tämä on kerta kaikkiaan vastuumme. Samalla tavalla kuten meidän täytyy lahjoittaa neljännellä tasolla, meidän täytyy myös vastaanottaa kolmella edeltävällä tasolla.

Tämän lisäksi koko neljäs taso on vain olemassa lahjoittamista varten. Sille asetettiin rajoitus: Heijastunut Valo on käsky Luojan vastaavuuden saavuttamisesta. Meidän pitää aistia tämä kunnolla.

Toisin sanoen minussa on osia, joiden on oltava olemassa, niin kuin sydän, aivot ja kaikki henkilökohtaiset ominaisuuteni, mutta ne sijaitsevat tavallisessa lihassa, aineena. On olemassa vielä lisäkerros sen päällä, joka on sisälläni sijaitsevan ihmisen sisäinen, henkinen työ. Tämä on neljännen vaiheen neljäs vaihe (Dalet de Dalet), joka tulee kolmen ensimmäisen kehitysvaiheen jälkeen ihmisen sisässä.  Tämä vaihe on se, joka asettaa rajoituksen ja tekee päätöksen särmistä (Masakh), Heijastuneesta Valosta ja ominaisuuksien vastaavuudesta.

Tällä tarkoitetaan ihmisen tasolla sijaitsemista, jonne olemme saapuneet kehityksen kautta, liikkumattomalta, vegetatiiviselta ja elolliselta luonteenlaadultamme ja lakanneet olemasta kädellisiä. Tästä syystä, jopa ihmisen asteella, säilytämme vielä koko edeltävän liikkumattoman, vegetatiivisen ja elollisen kehon, niin kuin myös koko aineellisen kehityksemme tieteessä, älyssä ja tunteessa. Silti, kun saavutamme ihmisen asteen, hahmotamme sen erityisenä pyrkimyksenä, joka herää Luojaa kohden.

Rajoitus, sisäinen työ ja kätkeminen soveltuu vain siihen, eikä muuhun. Tästä syystä henkinen maailma ei suhtaudu ollenkaan siihen, miten henkilö käyttäytyy jokapäiväisessä elämässään. Kun koko ihmiskunta saavuttaa korjauksen vaiheen, silloin se koskee jokaista, mutta niin että jokainen muuttuu osaksi toista.

Tästä syystä he, jotka eivät vielä koe herätystä henkisyyteen, voivat olla tekemättä asialle yhtään mitään. Luonto itse tulee ohjaamaan heitä vastoinkäymisten kautta. Koko vastuu jää heille, jotka ovat jo heränneet.

Meidän pitää painottaa ja välittää halusta, joka liittyy ihmisen tasoon, jossa henkilö kokee jotenkin liittyvänsä Antajaan. Kaikki muu liittyy oleelliseen olemassaoloon, jota ei voi ”tuomita eikä ylistää”. Työskentelemme vain Dalet de Dalet –halun kanssa, johon meidän pitää keskittää huomiomme. Se voidaan vain kasvattaa universaalin, keskinäisen kytköksen kautta yhteiskunnassa.

Et Voi Korjata Ketään Muuta Kuin Itsesi

Kysymys: Kun useita ihmisiä istuu kuumassa huoneessa, on aina joku jota palelee ja hän pakottaa sammuttamaan ilmastoinnnin. Sanotaan, suurin osa ihmiskunnasta kykenee muuntautumaan lähestyviin muutoksiin. Mitä meidän tulisi tehdä niiden suhteen, jotka ovat jääneet paikoilleen, eivätkä kykene jättämään nykyistä tilaa?

Vastaus: On tärkeää korjata itsesi ennemminki kuin maailma. Totta, haluan tuoda esiin ulkoisia liikkeitä ja yritän auttaa ihmisiä ymmärtämään itsensä korjaamisen prosessin ja menetelmän. Loppuviimein välitän vain kuitenkin siitä, kuinka korjaan itseni. En korjaa lähimmäistäni. Anna hänelle metodin sen varovaisimmassa, pehmeimmssä muodossa, mutta en laita häntä toimimaan; tämä on jo hänen oma valintansa.

Sen vuoksi emme vaivaa ihmisiä jotka eivät ole millään tapaa tai muotoa valmiita muutokseen. He eivät ole vielä kypsiä. Kun levitämme Kabbalistista menetelmää, annamme jokaisen henkilön arvioida sen itse. Olen ilmoittanut useaan otteeseen, etten välitä siitä kuinka ihmiset hyväksyvät viestimme. Kuuntelen heidän vastauksiaan parantaakseni presentaatiota: tuoda julki jotain uudella tavalla ja vastata kysymykseen joka vaivaa jotakuta. Jos olen kutienkin antanut kaikkeni ja henkilö silti torjuu ja halveksii sanojani, kohtelen häntä silloin kunnioituksella. Minulle myös tämä on merkki menestyksestä, sillä onnistuin lähestymään häntä ja paljastamaan hänen vastauksensa. Tämä on hänen oikea reaktio tänä päivänä eikä sille ole tehtävissä mitään.

Käännymme maailman puoleen vai kehittääksemme itseämme. Jos kehitämme itseämme parhaan kykymme mukaan, silloin minulla ei ole mitään valitettavaa ihmisten vastauksista. Odotetaan seuraava vuosi, tai viisi vuotta tai enemmän.

Jos kuitenki menemme liian pitkälle, tämä tulee olemaan pakottamista, emmekä jätä henkilölle tilaisuutta valinnanvapauteen.

Valinnan Alueella

Menneisyydessä egoismi vauhditti meitä niin sivuilta kuin takaakin päin, jättäen eteen päin vievän tien vapaaksi. Kuitenkin tänään tiellemme kohoavat esteet eivät kohoa sivuille vaan eteemme. Aivan kuin muuri kohoaisi eteemme, jätteän meidät ilman pakoiteitä. Emme voi tehdä mitään.

Tämä tila on tulossa enemmän ja enemmän silminnähtäväksi: En oikeastaan halua mitään. En tunne että kykenisin kasvamaan egoisimissani. Se ei kykene tänä päivänä antamaan vastauksia kysymyksiini. Olen kasvanut ulos edellisistä vaiheista ja astunut sisään uudelle kysymysten tasolle, aikuisuuden ja uusien välttämättömyyksien tasolle.

Ruoka, seksi, perhe-kaikki nämä ovat hajoamassa, ottaen omituisia “mutaatioita”. Rikkaus, kuuluisuus ja tieto eivät nekään näytä lupaavan miulle paljoa.

Tiede (maailma) on kriisissä eikä vastaa kysymyksiini, vaikkakin vielä 50-60 vuotta sitten näytti siltä, että se antaa vastuksen kaikkiin kysymyksiin. Voimasta on tullut mitätöntä silmissämme: Näemme että sen ainoa objektiivi, päämäärä on raha. Ja raha…Onko se todella sen arvoista että hukkaisit elämäsi sen vuoksi? Kysymykseni ovat kasvaneet jo ulos kaikista nollista joita pankkitilini voi näyttää.

Kun henkilö menettää tarpeelisen “polttoaineensa”, tyhjyys ilmenee ja hän kysyy itseltään, “Mikä on elämisen arvoista? Minulle?”. Minulta puuttuu täyttymyksen tunne. “Onko elämäni lapsiani varten? Entä kun he kasvavat aikuisiksi ja lähtevät kotoa?”. “Ja itse asiassa, miksi kasvattaa lapsia ylipäätään? Millainen tulevaisuus heillä on edessään? Hajoavat perheet ja mädäntyvä yhteiskunta?” Henkilö ei tunne olevansa kiinnittyneenä mihinkään. Eikä hän ole toiveikas minkään suhteen. Kysymyksemme ovat johdattaneet meidät tällaiseen umpikujaan.

On kuitenkin olemassa täysin erilainen syy tälle umpikujalle: Kulutamme luonnonvarat loppuun. Tänä päivänä on jo selvää, etttä ihmisen prosessi ei ole ikuinen, sekä vaatimustemme että koko olemassaolomme näkökulmasta katsottuna. Jos jatkamme luonnonvarojen haaskaamista nykyistä tahtia, meillä ei pian ole jäljellä raaka-materiaalia edes välttämättömimpiin tarpeisiin.

90% tuottamistamme tuotteista sisältävät öljyä, olkoon se energiaa, muovituotteita ja niin edelleen. Kun öljylähteet ehtyvät meille ei jää mitään Siitäkin huolimatta jatkamme kuluttamista.

Näin ollen, toisaalta luonto asettaa eteemme esteitä, luonnon, ilmaston ja luonnonvarojen suhteen, toisaalta taas egomme ei enää työnnä meitä eteen päin. Se kysyy kysymyksiä, joihin emme löydä vastauksia täältä, tästä maailmasta, tstä pienestä lasten leikkihuoneesta jossa meillä oli niin hasukaa leikkiä tähän saakka.

Nykytilanne muistuttaa itsemurhaa: Olemme kuluttamassa luonnonvaorja loppuun aivan järjettömästi. Meidän täytyy ymmärtää, että tämän vuoksi löydämme itsemme nyt valinna alueelta. Täällä ilmenee tahdonvapaus, vapaus ymmärtä kehityksemme ohjelmaa: “Minkä vuoksi olemme?” “Miksi olemme täällä” ja “Mitä varten?”. Juuri nyt, yhdessä maailman kanssa, on aika ratkaista tämä haaste. Muutoin ihmiskunt löytää itsensä täysin toivottomasta umpikujasta.

Todellisuudessa ongelman ydin ei ole taloudellinen kriisi tai kriisit perheiden sisällä. Me itse olemme kriisissä. Meidän täytyy ymmärtää, keitä olemme ja minkä vuoksi olemme täällä, sekä meitä velvoittavan luonnon että itsemme näkökulmista. Vain tällöin voimme järjestää asiat oikein sekä sisällämme että maailmassa.

Sivu 1 / 212