Category Archives: Itsekkyys

Britannia: Epärehellisyyden Buumi

Mielipide (The Independent): ”Britannian kansa on muuttumassa yhä epärehellisemmäksi ja heidän luottamuksensa hallitukseen ja liiketoiminnan johtajiin on vajonnut ennätyksellisen alhaiseksi, jonka keskellä pelätään, että valtio on suuntaamassa päin ’eheyskriisiä’.

”Valehteleminen, syrjähypyt, rattijuopumus, alaikäisten sukupuolisuhteet ja varastetun tavaran ostaminen ovat hyväksytympiä kuin kymmenen vuotta sitten. Mutta ihmiset ovat vähemmän suvaitsevaisempia sosiaalietuushuijauksia kohtaan…

”’Eheysongelma’ on mitä luultavimmin menossa huonompaan suuntaan, sillä nuoret ovat suvaitsevaisempia epärehellisen käyttäytymisen suhteen kuin vanhempi sukupolvi. Uusi keskusta tulee katsomaan tapahtumia, jotka ovat ilmenneet viimeaikojen skandaaleissa, niin kuin puhelinten hakkerointi, kansanedustajien kulut ja pankkitoiminnan kriisi.

”Luottamus kansanedustajiin, kaikista puolueista, romahti 36 pinnaa neljään prosenttiin viimekesäisten mellakoiden jälkeen. Ihmiset menettivät myös luottamuksensa nuoriin ja poliisiin. Vain 29 % ihmisistä uskoo hallituksen toimivan oikein, samalla kun 38 % luottaa liiketoimintaan ja yllättävän matala 42 % luottaa ei-hallituksellisiin järjestöihin.”

Kommenttini: On ilmeistä että vain kasvatus voi muuttaa yhteiskuntaa! Henkilö on sen yhteiskunnan tulosta, jossa hän asuu ja kehittyy. Ainoa tapa vaikuttaa muutokseen maailmassa on luoda oikeanlainen ympäristö.

Lääketiede: Kannattava Bisnes

Kysymys: Immunisaatio erilaisia ​​sairauksia vastaan on yksi sensaatiomaisista saavutuksista lääketieteessä. Nämä ovat säästäneet useita ihmishenkiä, mutta jatkuvasti syntyy vastalauseiden aaltoja sekä rokotuksista lapsille, että aikuisille. Miksi asiat, jotka ovat jo osoittautuneet hyviksi vetävät puoleensa tämän kaltaisia vastalauseita?

Vastaus: Aikoinaan ihmiset eivät luottaneet lääkkeisiin tai rokotuksiin ja nyt he eivät luota lääkäreihin. Ovathan lääkärit nykyään omistautuneita rahalle, eivätkä terveydelle.

Lääketiede on muuttunut bisnekseksi ja useimmat lääkkeet valmistetaan voittoa tavoitellen, ei paranemista. Tietenkin meidän maailmamme on itsekeskeinen, mutta tällä alalla, ihmiset ovat erityisen alttiita.

Elämä on kaikkein kallisarvoisin asia keskiverto henkilölle. Mutta hän ei voi uskoa sitä lääkäreiden käsiin, koska lääkäri ei välitä hänen terveydestään, vaan rahasta. Lääketiede on muuttunut merkittäväksi liiketoiminnaksi.

Miten on mahdollista, että henkilö parannetaan hänen taloudellisten mahdollisuuksiensa mukaan? Ovathan kehot silti tasa-arvoisia, mutta ei, lääkäri tutkii taitavasti potilaan lompakon paksuuden ja ehdottaa ystävällisesti hänelle sen mistä hän muissa tapauksissa vaikenee. Nykymaailmassa kaikki on mätää ja lääketiede ei ole mikään poikkeus.

Johtojärjestelmän Uskomaton Taituruus

Niin paljon valmisteluja rikkoutumisemme aiheutti ja niin monta mahdollisuutta avautuivat meille sen avulla, että sitä ei voi kutsua vähemmäksi kuin jumalalliseksi teoksi. Tämä on niin oivallinen keksintö, että emme edes voi arvioida sitä asianmukaisesti.

Tämä ilmaistaan erityisesti aineellisessa pukineessa, jossa olemme kykeneväisiä oleskelemaan itsekkäästi, samalla edistyen kohti lahjoittamista. On mahdotonta edes kuvitella miten sellainen ihme on mahdollinen! Olen miinuksella, pahuudessa, vihassa naapuriani ja Luojaa kohtaan, täydellisessä vastakohtaisuudessa Häneen ja samalla käytän heitä hyötyäkseni heistä (ainakin se näyttää minusta siltä). Ja kun käytän heitä omaksi eduksenia, niin kuin se minusta näyttää, edistyn itse asiassa vastakkaiseen suuntaan, tarkoittaen kohti heille lahjoittamista.

Käy ilmi, että rikkoutumisen nojalla, kaksi luomisen lakia ilmestyy, jotka ovat kytköksessä sellaisella tavalla, että se mahdollistaa niiden käytön, jopa vielä olessamme itsekkyydessämme.

Rikkoutumisen jälkeen kaikki toiminnot meitä kohtaan tapahtuvat Atzilutin maailman avulla. Siitä syystä vaikea, monimutkainen ja täydellinen mekanismi löytyy siinä. Loppujen lopuksi sen täytyy työstää meitä ylemmästä ulottuvuudesta, lahjoittamisen maailmasta. Sen täytyy kytkeytyä meidän kanssamme, egoistien.

Silti, vaikka mielimme vastakohtaisia asioita, siitä huolimatta Atzilutin maailman järjestelmä on luonnostaan rakennettu sellaisella tavalla, että se kohtelee meitä oikein. Vaikka pyydämme itsellemme, itsekkäästi, silti sen tosiasian nojalla, että ulkoiset tekomme näyttävät lahjoittamiselta, sillä yritämme yhtenäistyä ryhmään ja työskentelemme levittämisen hyväksi, tämä riittää, jotta ympäröivä Valo voi paistaa meille.

Valo ei voi koskaan muuttua sisäiseksi ja astua sisään näihin itsekkäisiin astioihin, vaan se hohtaa meille kaukaa, jopa niissä haluissa, jotka ovat vastakohtaisia ja sopimattomia sille. Meillä on täysin vastakohtaisia intentioita, silti se paistaa meille.

Tämä on hyvin monimutkainen mekanismi.

En Halua Olla Vuoristokiipeilijä

Itsekeskeinen kehitys tapahtui vähitellen miljardeissa ihmisissä ja yllättäen olemme löytäneet  itsemme suljettuina, yhteen kytkettyinä kuin hammasratas, joka on mennyt oikosulkuun ja pakotettu pyörimään yhdessä. Nyt olemme tilanteessa, jossa olemme suljettuina yhteen yhtenäiseen järjestelmään. Tästä järjestelmästä löytyy kuitenkin määrätty vapaus. Toisin sanoen, se ei vielä ole lukittu hammasratasjärjestelmään, vaan pikemminkin on kyse kitkasta, jonka yhdessä pyörivät ratakset saavat aikaan, vaikka ovat vielä pyörivässä liikkeessä, ja me elämme vielä johtuen tästä vapaudesta välillämme.

Itsekäs luonto on sitä, että minä pyörin itsekseni kuin pallo, kuin yksittäinen ratas, joka ei ole kytköksessä muihin rataksiin, juuri niin kuin se on minulle mielekkäintä. En vaivaa sinua ja sinä et vaivaa minua. En halua kytköstä sinuun. Emme ole vuoristokiipeilijöitä, jotka ovat riippuvaisia toisistaan. En halua olla riippuvainen. Minä teen työni, sinä omasi.

Kun järjestelmä paljastuu kokonaan tulemme näkemään, että se on globaali, yhtenäinen ja jokaiset osat siinä ovat täysin sidoksissa toisiinsa, aivan kuten valtava elävä organismi. Sen yksittäisillä osilla ei ole valinnan vapautta tehdä mitä ikinä toivovat, sillä tätä ei ole olemassa luonnossa. Kaikki tapahtuu determinististen lakejen mukaan.

Miten Me Olemme Erilaisia?

Kysymys: Mainitsematta kabbalan tiedettä levittämisessämme, kerromme ihmisille, että keskinäinen tae tarjoaa meille hyvän elämän. Siinä tapauksessa, miten eroamme muista organisaatioista, jotka antavat samantapaisia lupauksia?

Vastaus: Paha asia, jos et tunne eroa.

Moderni ihminen kokee globaalin, yhtenäisen kriisin. Sillä tavalla Luoja näyttää hänelle, että hän on kytkeytynyt muihin väärällä tavalla ja että hänen pitää saavuttaa keskinäinen tae. On olemassa metodi, joka auttaa häntä yhtenäistymään muiden kanssa oikealla tavalla ja aloittamaan hyvän elämän elämisen. Tämä metodi toimii luoden sopivan ilmapiirin; tehden”kuoren” ympäristöstä, joka antaa ihmisille selityksen siitä miten eletään  yhdessä hyvää, terveellistä ja turvallista elämää.

Ihminen kuulee tämän ja ymmärtää, että muuta ratkaisua ei ole. Ja muut kuulevat saman asian, joten on helpompi tehdä tämä yhteen kasvaneena, yhdessä heidän kanssaan. Henkilö oppii yhtenäistymään muiden kanssa oikealla tavalla ja saman prosessin aikana hän houkuttelee luokseen Valon joka uudistaa. Lapset tekevät samaa leikkiessään, varttuen ja viisastuen prosessin myötä.

Näin ollen, kun henkilö löytää itsensä pahasta tilanteesta, hän käyttää muita houkutellakseen valoa ja vähitellen hän alkaa arvostaa lahjoittamisen voimaa. Hän arvostaa sitä suuresti ja se muuttuu hänelle tärkeimmäksi asiaksi. Yllättäen hän arvostaa sitä siinä määrin, että vaikka kaikki hänen elämässään on kunnossa, hän ei hylkää lahjoittamista, toivoen voivansa soveltaa sitä riippumatta tuntemuksistaan. Tämä siitä syystä, että hän yhdistää siihen ensisijaisen tärkeyden.

Näin ihminen muuttuu henkiseksi, siirtyen itsekkäästä intentiosta, Lo Lishmasta altruistiseen Lismahan. Eikä ole pienintäkään mahdollisuutta, että 99% väestöstä saavuttaisi korjauksen millään muulla tavalla. Voitko sinä suositella jotain muuta, paitsi Tooraa?

Uskon, että ongelma piilee perusteellisessa väärinkäsityksessä siitä miten AHPia edistetään. Olemme osanneet korjata Galgalta Eynaim Babylonian ajoista asti, mutta AHPin korjaaminen, tässä on kaikki keinomme.

Miksi Tuomitsemme Muut?

Kysymys: Onko se mahdollista, että henkilö voi vahvistaa itsensä ja ympäristön voidakseen olla alati putoamatta muiden tuomitsemisen ja muihin vertaamisen ansaan, he, jotka vielä näen erillään itsestäni? Vai onko tämä osa Luojan suunnitelmaa, jotta voisimme oivaltaa itsekkyytemme erheen ja käyttää mahdollisuuden korjataksemme itsemme?

Vastaus: Sinun täytyy kohota kielteisten tunteiden yläpuolelle ja yrittää nähdä muut oikeamielisinä henkilöinä, oikeuttaa heidät sen tosiasian perusteella, että sinä näet kaiken itsekkyytesi sisällä. Kaikki tämä tuomitseminen tapahtuu juuri siksi, että kiipeämisesi mahdollistuisi.

Halu Yhtenäistyä

Tänä päivänä ihmiskunta pyrkii yhtenäistymään. Vaistonvaraisesti ihmiset ymmärtävät että yhdessä on parempi kuin yksin. Eri maat yrittävät laatia sopimuksia yhä uudelleen, solmiakseen unionin joka vahvistaa heitä ja tekee heistä menestyvämpiä. Mutta onnistuvatko he siinä? Lopulta näemme että tämä vain johtaa konflikteihin ja jopa sotaan. Ongelma pysyy ennallaan: Emme tiedä miten yhtenäistyä.

Kuitenkin halu yhdistää on luonnostaan täyttänyt ihmiskunnan jo vuosien ajan. Tämä on kumppanuus joka on synnynäinen valtioille ja kansoille: Suojaan itseäni, mutta silti huomaan että kannattaa yhtenäistyä muiden kanssa. Yhdessä luomme monopolin ja muutumme vahvemmiksi kuin kaikki muut.

Tämä tarmo joka ei ole heikentynyt,  saattaa meidät lopulta sellaisiin ongelmiin että luonto itse osoittaa meille yhtenäistymisen tarpeen. Se paljastaa meille että meidän tulee sulautua yhdeksi, globaaliksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa täydennämme toisemme tyystin ja muuttumme täydelliseksi, kokonaiseksi ja ”pyöreän maailman” hyväksyväksi, jossa kaikki osat ovat yhdistettyinä.

Jos luonto haastaa meitä tällä tavalla, miten silloin rakennamme ihmisyhteiskuntaamme? Itsekkyys on siis vain keskittynyt ihmisyhteiskuntaan. Tämä on ainoa paikka jossa itsekkyys työskentelee vastoin yhtenäisyyttä. Tuloksena huomaamme että olemme kykenemättömiä yhtenäistymään.

Miksi Luoja asetti eteemme kompastuskiven, tehden meistä erilaisia ja toisistamme poikkeavia? Jos olisimme samanlaisia, kaikki olisi selkeää: Jokainen henkilö antaisi tietyn määrän ja vastaanottaisi tietyn määrän ja asia olisi sillä selvä.

Poikkeamme kuitenkin toisistamme ja siitä syystä meidän tulee kohota egoismin yläpuolelle ja aktivoida intentio lahjoittamisen vuoksi, ilman pienintäkään yhteyttä henkilökohtaiseen hyötyyn. Vain sellaisessa tilassa ihminen voi olla tyystin kykeneväinen yhtenäistymään muiden kanssa. Silloin hän voi saavuttaa ”lahjoittamisen lahjoittamisen vuoksi” ja sen jälkeen ”vastaanottamisen lahjoittamisen vuoksi”. Vain jos jokainen henkilö valitsee tämän reitin, voi täydellinen yhtenäistyminen tapahtua joukossamme.

Tästä syystä meitä ei luotu samanlaisiksi: muutoin ratkaisisimme pulman aineellisella, elollisella tasolla, joka merkitsisi samaa kuin muurahaiset muurahaiskeossa.

Murhe Muuttuu Iloksi

Baal HaSulamin kirjoituksia, Kirje 19: Henkilö ei ole valmis adheesioon Luojan kanssa yhdellä kerralla, vaan vähitellen, niin kuin on kirjoitettu: ”Hyvyys ja armeliaisuus tulevat seuraamaan minua”. Siitä syystä hän luo kaipuut jotka ovat alkua adheesiolle, niin kuin on kirjoitettu: ”oikeamielinen joka kärsii”. Hän kärsii koska Luoja ei halua adheesiota hänen kanssaan. Siksi henkilö kokee kaipuuta ja murhetta ilman rakkautta, joka on välttämätöntä adheesiossa. Hän kokee murhetta joka muuttuu adheesion iloksi.

Kysymys: Miten voimme tavoitella kytköstä Luojaan kärsimysten tiloissa jotka Hän meille lähettää?

Vastaus: Luoja ei lähetä meille kärsimystä. Häneltä tulee vain hyvyyttä, mutta egoismissani tunnen Hänen ystävällisen suhtautumisensa vastakohtaisella tavalla, tarkoittaen että koen kärsimystä. Tämä on juuri ”havahtuminen” joka on välttämätön päämäärän saavuttamiseksi, egoismini muuntamisen lahjoittamiseksi. Silloin kärsimys muuttuu nautinnoksi.

Mikään ei muutu paitsi asenteeni maailmaa kohtaan, niin kuin on kirjoitettu: ”Syöt sitä mikä on vanhentunutta”. Olet muuntanut itsesi ja asenteesi sille mitä tapahtuu. Olet kohonnut ”halusi nauttia” yläpuolelle ja siksi kärsimyksen sijaan koet nautintoa.

Aikaisemmin tavoittelit kuvitteellisia täyttymyksen lähteitä, mutta nyt tavoittelusi Luojaan saa murheesi ja kärsimyksesi muuttumaan täyttymykseksi, sillä et halua tämän lisäksi mitään. Haluat vain haluta Häntä ja tämä itsessään täyttää sinut.

Rakkaudesta Ei Voi Tulla Tapaa

Kysymys: Muuttuuko tovereista välittäminen koskaan minun luonteenlaadukseni?

Vastaus: Vastaus on ei. Vain minua hallitseva itsekkyys (ego) on luonteenlaatuni. Kaikki tulevat tilat sijaitsevat sen yläpuolella ja ne voidaan vain saavuttaa yhtäjaksoisen ponnistuksen ansiosta.

Siirtyminen henkisyyteen on sama kun leijuisit maan yläpuolella tässä maailmassa. Et voi ripustaa itseäsi ilmaan, vaan se vaatii voimaa joka pitää sinua siellä maan vetovoimasta riippumatta. Maan vetovoima on kuin sinun itsekkyytesi joka aina vetää sinua alaspäin. Tästä syystä tipun heti maahan kun unohdan päämäärän.

Toivon yhtenäistyväni muiden kanssa, mutta ennen sitä minun tulee pyrkiä yhtäjaksoiseen ponnistukseen voidakseni ”riippua ilmassa” pyrkimyksessäni yhtenäistyä. Oikoteitä ei ole, heti kun unohdan, putoan.

Siitä syystä toisista välittämisestä ei voi tulla tapaa tai luonteenlaatua. Tästä meidän tulisikin olla kiitollisia, sillä näin oivallamme ”vapaan tahtomme” jokaisella seuraavalla hetkellä.

Jos tapa olisi se joka saa minut liikkeelle, olisin ”enkeli”. Enkeli tottelee luonteenlaatuaan, lahjoittamisen luonnettaan. Se roikkuu ilmassa koska se on ”ilmaakin kevyempi” eikä ole egoistisen aineellisen vetovoiman hallitsema. Mutta ihminen on.

Egyptissä Virtaa Hunaja ja Maito

Ihmiset näkevät pääsiäisen pyhäpäivät (Pessahin) historiallisen Egyptistä ulospääsyn tapahtumana. ”Olimme orjia ja rakensimme useita kaupunkeja ja pyramiideja faaraolle ja sitten pääsimme vapauteen”. Todellisuudessa emme kuitenkaan vietä päivämäärää historiallisessa kalenterissa. Tilanne tänään on paljon pahempi kuin noina aikoina.  Riittää että vertaamme Israelin ja muinaisen Egyptin tilannetta tämän päivän tilanteeseen ja haluamme oitis palata faaraon luokse ja suudella hänen käsiään, anellen että hän päästää meidät takaisin.

Juutalaiset asuivat Goshenin maassa, joka oli suosiollisin paikka Egyptissä ja jossa oli hedelmällisin maaperä ja runsain karja. Oli mahdollista tehdä mitä tahansa, sillä faarao ei vain hallinnut siellä, hän myös suojeli. Kukaan ei olisi voinut koskettaa edes hiusta päälaellasi, lihaa oli vadeittain, verkot olivat täynnä kalaa ja varastot olivat täynnä tuotteita. Olit orja vain siitä syystä että sinun oli kuunneltava faaraota. Tämä tarkoittaa: Toimia itsekkyytesi/egosi käskyjen mukaan, eikä mitään muuta.

Juutalaisilla oli hyvä elämä, joten ei ole sattuma että he valittivat Moosekselle aavikossa, ”Missä on liha ja kala, missä on sipuli ja valkosipuli jota söimme Egyptissä? Elimme hyvää elämää, minne olet meidät tuonut?”

Joten mistä muistutamme itseämme tämän pyhän aikana? Olimmeko vihollisten ympäröimiä noina päivinä, niin kuin olemme tänään? Päinvastoin, meillä oli kaikki suosio puolellamme ja faaraon mahti suojeli meitä vihollisilta. Hän antoi meidän elää maassaan haluamallamme tavalla, jopa erillisellä alueella, omine lakeinemme. Eli mikä oli niin kamalaa verrattuna tämän päivän tilanteeseen?

Baal HaSulam kirjoitti että jos kaikki juutalaiset tänään voisivat hajaantua ympäri diasporan maita, silloin tuskin kukaan jäisi israeliin. Meidän on tärkeä ymmärtää: Egypti muuttuu vankityrmäksi vasta silloin kun alat ajatella henkistä eksodusta, kun sinulta puuttuu Luoja. Jos ei henkisen pelasuksen tarpeen tähden, niin Egypti itsessään on maa jossa hunaja ja maito virtaa. Siellä on kaikkea, paitsi Luoja, paitsi vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta. Kaikkea muuta on yltäkylläisesti. Elät kuninkaan elämää ja vain yksi asia puuttuu, ”Haluan lahjoittamista ja lähimmäisen rakkautta”.

Kun haluat juuri tätä, silloin Egypti on kuin eksodus sinulle. Tämä on ainoa puuttuva asia – lähimmäisen rakkaus. Siten vietämmekin pääsiäistä kunniottaaksemme hyvää elämäämme Egyptissä, emmekä pelastumista, jota kukaan ei oikeastaan tarvitse. Egyptistä ulospääsy tarkoittaakin kaiken sen poisheittämistä mitä meillä on rakkauden lisäksi.

Koemmeko olevamme karkoitettuja? Päinvastoin, ihmiset eivät ymmärrä mistä tämä kertoo. Lähimmäisen rakkauden pitää muuttua ainoaksi haluksesi. Mooses vaatii faaraolta, ”Anna kansani lähteä! Haluan lähteä!” Tähän faarao vastaa, ”Mitä olet vailla, Mooses? Kasvoit isoksi sylissäni. Jää Egyptin prinssiksi. Ole prinssi! Miksi haluat vallankumousta? Lähimmäisenrakkauden tähden? Olet seonnut!”

Vain polun loppuvaiheessa Egypti muuttuu meille karkoituksen maaksi. Siihen asti olemme kylläisiä kaikesta muusta paitsi lahjoittamisesta.

Osittautuukin että vietämme tätä pyhää kunnioittaaksemme sitä tosiasiaa että kerran meiltä puuttui lähimmisenrakkaus. Jospa voisimmekin selittää tämän ihmisille ja näyttää heille todellisen tämänpäivän tilanteen. Olemme tänään valmiita edeltämään rikkaita elämiämme Luojan rakkauden tähden, lähimmäisen, tovereiden, keskinäisen lahjoittamisen ja empatian tähden. Olemmeko lähellä tätä?  Olemmeko pelastuksen juhlan viettämisen arvoisia?

Puhumme egosta vapautumisesta, kun egolla on kaikki mahdollinen, ja silti haluan paeta sitä. Vihaan yltäkylläisyyttä enkä halua sitä. En tarvitse täyttävää ruokaa, en turvallisuutta, en mukavuutta, en terveyttä – en mitään. Olen valmis hukkumaan reunamereen tai nääntymään janosta aavikossa – mitä vain jotta vapautuisin sitoumuksesta.

Joten haluammeko todellakin päästä ulos vapauteen?

Sivu 3 / 41234