Category Archives: Egoismi

Lahja Ihmiskunnalle

Kabbalan tiede on erikoislaatuinen, sillä se suo meille mahdollisuuden paljastaa kuinka kontrolloida luonnon kahta voimaa: vastaanottamisen ja lahjoittamisen voimia. Koko luonto on muodostunut näistä voimista. Näemme ne kaikkialla: plus ja miinus, lahjoittaminen ja vastaanottaminen. Niiden yhdistelmä muodostaa elämämme perusominaisuuden.

Liikkumattomalla tasolla ne muodostavat atomeja ja molekyylejä, dipoleita, kiteisiä kuviota jne. Vegetatiivisella tasolla positiivisen ja negatiivisen yhdistelmä tuottaa elämää: plus tuottaa hyödyllisiä asiota kun taas miinus tuottaa jätettä, nämä mahdollistavat kehon elämän ja kehittymisen. Elollisella tasolla plus ja miinus kasvavat vielä suuremmiksi ja niiden yhteys ei pelkästään tarjoa hyödyllisiä asioita ja tuota huonoja, vaan se tuo myös liikeen, lisääntymisen ja yksittäisen eläimen individuaalin elämän. Jo tämä on kahden vaikutuksen erityinen summa.

Kuinka ristiriitaista se voikaan olla, inhimillisellä tasiolla vain toinen näistä voimista on toiminut tähän päivään saakka. Tuloksena on se, että mitä tahansa mielihyvää saamme, se hiipuu välittömästi. Tämä on siksi, koska halumme on egoistinen eikä meillä ollut mitään mahdollisuutta vastustaa sitä, lisätä toista voimaa sitä vastaan jotta voisimme poistaa haitalliset asiat haluistamme ja ajatuksistamme, sydämistämme ja mielistämme jotka kuuluvat inhimilliselle tasolle.

Nyt kuitenkin toinen voima on paljastettu meissä- sydämen piste, joka on egoisimin vastakohta. Sen avulla voimme muovata itsemme, päättää mitkä halut ja ajatukset tuoda itseemme ja mitkä jättää ulkopuolelle. Lopputuloksena voimme kerätä tuhansista ajatuksista ja haluista uuden rakenteen ja rakentaa itseemme erityisen tason, jota kutsutaan “ihmiseksi” (Adam) tai “sieluksi”. Se koostuu kymmenestä Sefirasta ja sitä on myös kutsuttu “Partzufiksi“-henkisyyden rakenteeksi.

Muodostamme tämän sisällämme sen ansiosta, että nämä kaksi voimaa ovat vihdoin alkaneet kehittymään meissä. Satojen tuhansien vuosien ajan vain yksi voima operoi meissä inhimillisellä asteella. Olimme jatkuvasti aktivoituina näistä meissä heräävistä haluista. Elimme näin.

Mutta nyt olemme yhdessä useiden miljoonien maailman ihmisten kanssa vastaanottaneet todellisen lahjan ylhäältä-vastaanottamisen halun lisäksi lahjoittamisen halun. Olemme nyt muodostamassa uutta olentoa sisällämme. Meidän täytyy rakentaa sisällämme oleva ihminen itse. Tämä on ihmisen olemassaolon koko tarkoitus tässä maailmassa. Miksi hän muuten olisi olemassa täällä? Mitä hän mahdollisesti voi tehdä täällä?

Kehitymme tänään yhdessä koko ihmiskunnan kanssa. Olemme ensimmäisiä, mutta muut tulevat perässämme. Päivästä toiseen ihmiset heräävät ja liittyvät tähän prosessiin rakentaa ihminen jokaisen meidän sisälle. Sinä ja minä opettelemme kuinka tulla ihmiseksi maailman todellisessa tarkoituksessa.

Suunnan Merkitys Henkisyyden Maailmassa

Kuinka pysymme oikeanlaisen kehityksen polulla? Se on hyvin yksinkertaista: Henkilön tulisi nähdä itsensä aina vastakohtana luomisen suunnitelmaan.

Luontomme on todellakin egoistinen ja näin ollen on helppoa tarkistaa itsensä: Näenkö joka hetki, että ajatukseni ja haluni ovat ristiriidassa sitä vastaan olevaa tavoitetta ja ovat vääriä sekä virheellisiä?

Etsin todellisuudessa, järkiperäisesti ja käytännöllisesti niitä keinoja jotta pyrkisin suuntaamaan ajatukseni ja haluni oikein: täsmällinen diagnoosi, analyysi, ylempi voima, opinnot, suhteet ystäviin ja ryhmään. Minun täytyy kuitenkin ensin tiedostaa, että nykyinen tilanteen on väärä-alusta alkaen, joka hetki. Kaikki mitä haluan, ajattelen ja mihin pyrin ei ole pätevää.

Sen ei tietenkään pitäisi masentaa minua. Päinvastoin, käytän tätä lähetsymistapaa tehokkaasti työstääkseni ongelmaa: Pyrin välittömästi määrittämään suunnan.

Palkkionasi 310 Maailmaa

Talmud Eser Sefirot. Nidos nro 1, Osa 1 ”Sisäinen Katselmus”. Merkintä nro 7: Viisaamme ovat sanoneet: Luojan on määrä luovuttaa jokaiselle okeamieliselle 310 maailmaa.”…

Aivan kuten henkilö joka sanoo ystävälleen, ”Työskentele kanssani vain tovin ja vastineeksi annan sinulle jokaisen nautinnon ja aarteen maailmassa lopun elämääsi”. Ei tosiaankaan löydy suurempaa ilmaista lahjaa kuin tämä, sillä palkkio on kerta kaikkiaan huikea työhön verrattuna, sillä työ on tässä maailmassa, ohikiitävässä, kelvottomassa maailmassa verrattuna palkkioon ja nautintoon iankaikkisessa maailmassa.

Kysymys: Onko siis kuoleman jälkeen palkkiota vai ei?

Vastaus: Minkä kuoleman jälkeen? Jos elollinen keho kuolee, se haudataan. Mutta jos itsekäs, egoistinen halu kuolee, silloin se ei ole loppu. Sen jälkeen pitää ”herättää kuolleet”, eli kuolleen halun.

Ensin pitää ”haudata” egoistinen halu ja lukea muistorukous sille (Kadish), ylistää Luojaa siitä että egoismini on kuollut. Sanon, ”Olet tappanut itsekkään haluni ja olen erittäin kiitollinen Sinulle siitä! Jatketaan siis työntekoa. Herättäkäämme kuolleet ja antakaamme sille intentio lahjottamisen vuoksi”.

Halu Yhtenäistyä

Tänä päivänä ihmiskunta pyrkii yhtenäistymään. Vaistonvaraisesti ihmiset ymmärtävät että yhdessä on parempi kuin yksin. Eri maat yrittävät laatia sopimuksia yhä uudelleen, solmiakseen unionin joka vahvistaa heitä ja tekee heistä menestyvämpiä. Mutta onnistuvatko he siinä? Lopulta näemme että tämä vain johtaa konflikteihin ja jopa sotaan. Ongelma pysyy ennallaan: Emme tiedä miten yhtenäistyä.

Kuitenkin halu yhdistää on luonnostaan täyttänyt ihmiskunnan jo vuosien ajan. Tämä on kumppanuus joka on synnynäinen valtioille ja kansoille: Suojaan itseäni, mutta silti huomaan että kannattaa yhtenäistyä muiden kanssa. Yhdessä luomme monopolin ja muutumme vahvemmiksi kuin kaikki muut.

Tämä tarmo joka ei ole heikentynyt,  saattaa meidät lopulta sellaisiin ongelmiin että luonto itse osoittaa meille yhtenäistymisen tarpeen. Se paljastaa meille että meidän tulee sulautua yhdeksi, globaaliksi ja yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa täydennämme toisemme tyystin ja muuttumme täydelliseksi, kokonaiseksi ja ”pyöreän maailman” hyväksyväksi, jossa kaikki osat ovat yhdistettyinä.

Jos luonto haastaa meitä tällä tavalla, miten silloin rakennamme ihmisyhteiskuntaamme? Itsekkyys on siis vain keskittynyt ihmisyhteiskuntaan. Tämä on ainoa paikka jossa itsekkyys työskentelee vastoin yhtenäisyyttä. Tuloksena huomaamme että olemme kykenemättömiä yhtenäistymään.

Miksi Luoja asetti eteemme kompastuskiven, tehden meistä erilaisia ja toisistamme poikkeavia? Jos olisimme samanlaisia, kaikki olisi selkeää: Jokainen henkilö antaisi tietyn määrän ja vastaanottaisi tietyn määrän ja asia olisi sillä selvä.

Poikkeamme kuitenkin toisistamme ja siitä syystä meidän tulee kohota egoismin yläpuolelle ja aktivoida intentio lahjoittamisen vuoksi, ilman pienintäkään yhteyttä henkilökohtaiseen hyötyyn. Vain sellaisessa tilassa ihminen voi olla tyystin kykeneväinen yhtenäistymään muiden kanssa. Silloin hän voi saavuttaa ”lahjoittamisen lahjoittamisen vuoksi” ja sen jälkeen ”vastaanottamisen lahjoittamisen vuoksi”. Vain jos jokainen henkilö valitsee tämän reitin, voi täydellinen yhtenäistyminen tapahtua joukossamme.

Tästä syystä meitä ei luotu samanlaisiksi: muutoin ratkaisisimme pulman aineellisella, elollisella tasolla, joka merkitsisi samaa kuin muurahaiset muurahaiskeossa.

Murhe Muuttuu Iloksi

Baal HaSulamin kirjoituksia, Kirje 19: Henkilö ei ole valmis adheesioon Luojan kanssa yhdellä kerralla, vaan vähitellen, niin kuin on kirjoitettu: ”Hyvyys ja armeliaisuus tulevat seuraamaan minua”. Siitä syystä hän luo kaipuut jotka ovat alkua adheesiolle, niin kuin on kirjoitettu: ”oikeamielinen joka kärsii”. Hän kärsii koska Luoja ei halua adheesiota hänen kanssaan. Siksi henkilö kokee kaipuuta ja murhetta ilman rakkautta, joka on välttämätöntä adheesiossa. Hän kokee murhetta joka muuttuu adheesion iloksi.

Kysymys: Miten voimme tavoitella kytköstä Luojaan kärsimysten tiloissa jotka Hän meille lähettää?

Vastaus: Luoja ei lähetä meille kärsimystä. Häneltä tulee vain hyvyyttä, mutta egoismissani tunnen Hänen ystävällisen suhtautumisensa vastakohtaisella tavalla, tarkoittaen että koen kärsimystä. Tämä on juuri ”havahtuminen” joka on välttämätön päämäärän saavuttamiseksi, egoismini muuntamisen lahjoittamiseksi. Silloin kärsimys muuttuu nautinnoksi.

Mikään ei muutu paitsi asenteeni maailmaa kohtaan, niin kuin on kirjoitettu: ”Syöt sitä mikä on vanhentunutta”. Olet muuntanut itsesi ja asenteesi sille mitä tapahtuu. Olet kohonnut ”halusi nauttia” yläpuolelle ja siksi kärsimyksen sijaan koet nautintoa.

Aikaisemmin tavoittelit kuvitteellisia täyttymyksen lähteitä, mutta nyt tavoittelusi Luojaan saa murheesi ja kärsimyksesi muuttumaan täyttymykseksi, sillä et halua tämän lisäksi mitään. Haluat vain haluta Häntä ja tämä itsessään täyttää sinut.

Edistyminen Vastakkaisuudesta

Halumme on ottamassa oikean muodon. Haluamme yhtenäisyyttä, haluamme paljastaa vetovoiman kohti jokaisen henkilön sisäistä yhtenäisyyttä egoismistamme huolimatta. Tämä on hyvin tärkeää: Egoismistani huolimatta teen tekoja tavoitellakseni ja tullakseni lähemmäs ystäviäni, pitääkseni heidät kaikki tiiviissä yhteydessä, kuten ihmiset jotka ovat lähellä minua henkisyydessään ja pyrkimyksessään.

Kaikkein tärkein asia on nyt, että voin luottaa heihin: Jos olemme yhtenäistyneitä, silloin he varmistavat etten unohda tietämme ja tulen aina vahvemmaksi yhteytemme lujittamisessa.

Pyrin yhdistymään ystävieni kanssa ja toivon että tämä pyrkimys auttaa minua saamaan heiltä sammumattoman halun yhtenäistymiseen. Tämä on kaikki mitä tarvitsemme. Aivan alusta alkaen aina korjauksen loppuun, tämä on ainoa asia jota meiltä vaaditaan.

Tämän vuoksi on kirjoitettu, että lähimmäisen rakastaminen (kuten itsensä rakastaminen) on koko Tooran päättävä ja yhteenvetävä sääntö. Ei ole olemassa mitään muuta kuin tämä ja meidän täytyy pyrkiä suuntaamaan polkumme vain tähän suuntaan. Ei ole väliä kuinka paljon tämä “jäähdyttää” intoamme. Jos haluamme toteutaa luomisen ohjelman nopeutetu skenaarion, silloin on olemassa vain yksi vaihtoehto: aloittaa vastakkaisuudesta, kaikkein vihatuimmasta ja vastenmielisimmästä tilasta ja ottaa sieltä askel kohti lähimmäisenrakkautta.

Rakkaudesta Ei Voi Tulla Tapaa

Kysymys: Muuttuuko tovereista välittäminen koskaan minun luonteenlaadukseni?

Vastaus: Vastaus on ei. Vain minua hallitseva itsekkyys (ego) on luonteenlaatuni. Kaikki tulevat tilat sijaitsevat sen yläpuolella ja ne voidaan vain saavuttaa yhtäjaksoisen ponnistuksen ansiosta.

Siirtyminen henkisyyteen on sama kun leijuisit maan yläpuolella tässä maailmassa. Et voi ripustaa itseäsi ilmaan, vaan se vaatii voimaa joka pitää sinua siellä maan vetovoimasta riippumatta. Maan vetovoima on kuin sinun itsekkyytesi joka aina vetää sinua alaspäin. Tästä syystä tipun heti maahan kun unohdan päämäärän.

Toivon yhtenäistyväni muiden kanssa, mutta ennen sitä minun tulee pyrkiä yhtäjaksoiseen ponnistukseen voidakseni ”riippua ilmassa” pyrkimyksessäni yhtenäistyä. Oikoteitä ei ole, heti kun unohdan, putoan.

Siitä syystä toisista välittämisestä ei voi tulla tapaa tai luonteenlaatua. Tästä meidän tulisikin olla kiitollisia, sillä näin oivallamme ”vapaan tahtomme” jokaisella seuraavalla hetkellä.

Jos tapa olisi se joka saa minut liikkeelle, olisin ”enkeli”. Enkeli tottelee luonteenlaatuaan, lahjoittamisen luonnettaan. Se roikkuu ilmassa koska se on ”ilmaakin kevyempi” eikä ole egoistisen aineellisen vetovoiman hallitsema. Mutta ihminen on.

Egyptissä Virtaa Hunaja ja Maito

Ihmiset näkevät pääsiäisen pyhäpäivät (Pessahin) historiallisen Egyptistä ulospääsyn tapahtumana. ”Olimme orjia ja rakensimme useita kaupunkeja ja pyramiideja faaraolle ja sitten pääsimme vapauteen”. Todellisuudessa emme kuitenkaan vietä päivämäärää historiallisessa kalenterissa. Tilanne tänään on paljon pahempi kuin noina aikoina.  Riittää että vertaamme Israelin ja muinaisen Egyptin tilannetta tämän päivän tilanteeseen ja haluamme oitis palata faaraon luokse ja suudella hänen käsiään, anellen että hän päästää meidät takaisin.

Juutalaiset asuivat Goshenin maassa, joka oli suosiollisin paikka Egyptissä ja jossa oli hedelmällisin maaperä ja runsain karja. Oli mahdollista tehdä mitä tahansa, sillä faarao ei vain hallinnut siellä, hän myös suojeli. Kukaan ei olisi voinut koskettaa edes hiusta päälaellasi, lihaa oli vadeittain, verkot olivat täynnä kalaa ja varastot olivat täynnä tuotteita. Olit orja vain siitä syystä että sinun oli kuunneltava faaraota. Tämä tarkoittaa: Toimia itsekkyytesi/egosi käskyjen mukaan, eikä mitään muuta.

Juutalaisilla oli hyvä elämä, joten ei ole sattuma että he valittivat Moosekselle aavikossa, ”Missä on liha ja kala, missä on sipuli ja valkosipuli jota söimme Egyptissä? Elimme hyvää elämää, minne olet meidät tuonut?”

Joten mistä muistutamme itseämme tämän pyhän aikana? Olimmeko vihollisten ympäröimiä noina päivinä, niin kuin olemme tänään? Päinvastoin, meillä oli kaikki suosio puolellamme ja faaraon mahti suojeli meitä vihollisilta. Hän antoi meidän elää maassaan haluamallamme tavalla, jopa erillisellä alueella, omine lakeinemme. Eli mikä oli niin kamalaa verrattuna tämän päivän tilanteeseen?

Baal HaSulam kirjoitti että jos kaikki juutalaiset tänään voisivat hajaantua ympäri diasporan maita, silloin tuskin kukaan jäisi israeliin. Meidän on tärkeä ymmärtää: Egypti muuttuu vankityrmäksi vasta silloin kun alat ajatella henkistä eksodusta, kun sinulta puuttuu Luoja. Jos ei henkisen pelasuksen tarpeen tähden, niin Egypti itsessään on maa jossa hunaja ja maito virtaa. Siellä on kaikkea, paitsi Luoja, paitsi vastaus kysymykseen elämän tarkoituksesta. Kaikkea muuta on yltäkylläisesti. Elät kuninkaan elämää ja vain yksi asia puuttuu, ”Haluan lahjoittamista ja lähimmäisen rakkautta”.

Kun haluat juuri tätä, silloin Egypti on kuin eksodus sinulle. Tämä on ainoa puuttuva asia – lähimmäisen rakkaus. Siten vietämmekin pääsiäistä kunniottaaksemme hyvää elämäämme Egyptissä, emmekä pelastumista, jota kukaan ei oikeastaan tarvitse. Egyptistä ulospääsy tarkoittaakin kaiken sen poisheittämistä mitä meillä on rakkauden lisäksi.

Koemmeko olevamme karkoitettuja? Päinvastoin, ihmiset eivät ymmärrä mistä tämä kertoo. Lähimmäisen rakkauden pitää muuttua ainoaksi haluksesi. Mooses vaatii faaraolta, ”Anna kansani lähteä! Haluan lähteä!” Tähän faarao vastaa, ”Mitä olet vailla, Mooses? Kasvoit isoksi sylissäni. Jää Egyptin prinssiksi. Ole prinssi! Miksi haluat vallankumousta? Lähimmäisenrakkauden tähden? Olet seonnut!”

Vain polun loppuvaiheessa Egypti muuttuu meille karkoituksen maaksi. Siihen asti olemme kylläisiä kaikesta muusta paitsi lahjoittamisesta.

Osittautuukin että vietämme tätä pyhää kunnioittaaksemme sitä tosiasiaa että kerran meiltä puuttui lähimmisenrakkaus. Jospa voisimmekin selittää tämän ihmisille ja näyttää heille todellisen tämänpäivän tilanteen. Olemme tänään valmiita edeltämään rikkaita elämiämme Luojan rakkauden tähden, lähimmäisen, tovereiden, keskinäisen lahjoittamisen ja empatian tähden. Olemmeko lähellä tätä?  Olemmeko pelastuksen juhlan viettämisen arvoisia?

Puhumme egosta vapautumisesta, kun egolla on kaikki mahdollinen, ja silti haluan paeta sitä. Vihaan yltäkylläisyyttä enkä halua sitä. En tarvitse täyttävää ruokaa, en turvallisuutta, en mukavuutta, en terveyttä – en mitään. Olen valmis hukkumaan reunamereen tai nääntymään janosta aavikossa – mitä vain jotta vapautuisin sitoumuksesta.

Joten haluammeko todellakin päästä ulos vapauteen?

Miksi On Niin Vaikeaa Oivaltaa Henkisyys?

Vastaus on yksinkertainen: Siksi että henkisyys on meidän vastakohtamme, meidän olemuksemme, eli itsekkään luontomme vastakohta. Itsekkyys hallitsee meitä; haluamme täyttää sen. Näin ollen kaikessa mikä ympäröi meitä näemme vain sen minkä egoismimme haluaa: jotakin miellyttävää tai korkeintaan jotakin uhkaavaa.

Tästä syystä hän joka haluaa paljastaa ylemmän maailman (paljastaa sen mikä ympäröi häntä, mutta pysyy huomaamattomana hänen egoistisessa havainnoinnissaan) on rakennettava itsensä uudelleen. Juuri siksi ympäristö on niin tärkeä henkilölle: Se auttaa rakentamaan uudestaan havainnointikyvyn, virittäytymään havainnoimisen tärkeyteen sen suhteen mikä on epämieluisaa itsekkyydelle, vastakohtaista sille. Silloin voi havaita mahtavan maailman joka on koko ajan ollut ympärillä. Sitä kutsutaan henkiseksi maailmaksi koska se on itsekkään maailman yläpuolella.

Meistä vaikuttaa siltä että näkemyksemme ovat kokemuksiemme tulosta, mutta ne ovat itse asiassa kerääntyneen tiedon ”sopivaa” näyttäytymistä itsekkyydellemme. Eikä sillä ole väliä mitä muut puhuvat, totta vai valhetta: Meille totuus on sitä mikä vastaa mielipidettämme – itsekkyys.

Etsimme alati sitä mikä tukee mielipidettämme ja hylkäämme sen joka sitä vastustaa. Lopulta muotoilemme itsemme emmekä halua muuttua. Vain kärsimys, olemassa olon merkityksen etsiminen ja vahva henkinen ympäristö, ryhmä voi auttaa henkilöä muuttumaan puolueettomaksi, vaihtamaan itsekkään havainnoinnin ympäristön näkemykseen. Silloin ylempi maailma, joka koko ajan on ollut olemassa hänen ympärillään, avautuu hänelle!

Henkisen Ulottuvuuden Paljastaminen

Oikea intentio on tärkein asia lukiessamme Zoharin Kirjaa. Jos henkilö menettää intentionsa, silloin kirja ei vaikuta häneen. On olemassa useita sanontoja sekä kabbalistisia artikkeleita jotka käsittelevät tätä asiaa, mutta lyhyesti sanottuna Baal HaSulam kirjoittaa seuraavaa:

Luoja loi tarkoituksella egomme, joka erottaa meidät toisistamme. Jos kohoamme egomme yläpuolelle ja yhtenäistymme muiden kanssa, silloin ego jää ennalleen. Emme työstä sitä, vaan yhtenäistymme keskenämme sen yläpuolella. Silloin egomme koko  voima ja vastus, joka estää meitä yhtenäistymästä, muuttuu yhtenäistymisen kyvyksi.

Näin vastus (resistori) toimii sähköisessä virtapiirisä. Kun päästämme sähkövirran sen lävitse, silloin juuri tämä vastus on siinä missä luomme paineen joka käynnistää moottorin tai jonkin sähkölaitteen.

Tarvitsemme vastuksen jotta vastakkaisuudessa siihen voimme antaa yhtenäistymisemme voiman läpäistä sen. Silloin yhtenäistymisemme kyky jonka saavutamme, paljastaa meille henkisen maailman.

Jos meillä ei olisi tätä vastusta välillämme, niin kuin luomisen alussa kun olimme suorasti  yhtenäistyneitä, silloin jäisimme samalle tasolle – emme pystyisi havainnoimaan itseämme.

Täsmälleen johtuen tästä vastuksesta välillämme, eli egosta joka erottaa meidät toisistamme ja nyt alamme yhtenäistyä, kyky jonka vastaanotamme antamalla yhtenäistymisemme voiman läpäistä vastuksen, on kuitenkin se seikka joka paljastaa meille henkisen maailman. Silloin kohoamme 125 yhtenäistymisemme tasoa, egoa vastaan, kunnes saamme äärettömän kyvyn tästä yhteisestä vastuksesta.

Zoharin kirja pitää sisällään Valon joka voi antaa voiman päästä vastuksen yli, yhtenäistyä toistemme kanssa ja kytköksessä toisiimme paljastaa henkisen ulottuvuuden kokonaisuudesaan. Juuri siinä onkin työkenttämme Zoharin kirjan kanssa.