Onko Tässä Maailmassa Rakkautta?

Mitä on rakkaus materialistisessa maailmassamme? Se on “eläimellistä”, materialistista, egoistista rakkautta jonka ansioista voimmme nauttia toinen toisistamme. Vanhemmat rakastavat vaistomaisesti lapsiaan ja lapset vaistomaisesti vanhempiaan siihen pisteeseen saakka johon he molemmat vastaanottavat haluttuja asioita toisiltaan. Kaikki tämä on täytetty egoistisella intentiolla.

Vaimentaakseen materialistisen äidinvaistonsa lastaan kohtaan äiti kohtelee lastaan kuten kaikkia muitakin lapsia. Lapsi saattaa nälkiintyä, äiti ei välitä. Tämä tarkoittaa, että vanhempien tunteet ovat vaisto eivät rakkautta.

Rakkaus sukupuolten välillä on hormonaalista. Ruiskuta henkilöön tietty yhdistemä ja hänen rakkautensa häviää yllättäen tai vaihtoehtoisesti heräävät kuin tyhjästä. Tämä viittaa hormonaaliseen viehätykseen.

Kaikki tämä koskee elollista tasoa, ei enempää kuin sitä. Geneetikot ja biologit voivat selittää tälle yksityiskohtaiset syyt, mutta ylistämme luonnollisesti tätä tunnetta ja luemme sen henkiseksi ominaisuudeksi, olemukseksi, vain koska saamme siitä eniten nautintoa ja haluamme kohottaa sitä sen mukaan silmissämme.

Sen lisäksi voi olla äärimmäistä rakkautta joka aiheuttaa paljon vahinkoa. Tämä on silloin kun rakastamisessa ei ole mitään rajoja, kun siitä puuttuu väreily, se johtaa vihaan. Kun joku rakastaa minua, minun täytyy varmistaa etten salli heidän rakastavan minua liikaa ja myös heidän täytyy varmistaa tämä sama asia. Kaikella täytyy olla todellinen mitta ja oikea paino. Kun rakkaus “kuohuu yli rajojen” se kumoaa minut ja sitten alan vihata henkilöä joka rakastaa minua, torjun hänet.

Näemme tämän vanhempien ja lapsen esimerkissä: Äärimmäinen rakkaus lasta kohtaan aiheuttaa hänessä vihaa ja halveksuntaa. Eikä lasta voi syyttää; Se on aikuisen vika, sillä hän ei rajoita rakkauttaan, mikä tarkoittaa ettei hänelläole suodatinta, sermiä (masach) jonka mukaan edetä. Meidän täytyy kontrolloida aina vuorovaikutuksen laajuutta. Voimme saavuttaa “rajoittamattomia” suodattimia henkisyydessä vain Äärettömyyden maailmassa, korjauksen lopussa.

Joten ei ole mitään hyötyä puhua rakkaudesta maailmassamme, sillä käytämme vain toisiamme-niin kuin aina. Ei ole mitän tarvetta torjua tai halveksia sitä, tämä on elämäämme. Esimerkiksi, pariskunta elää yhdessä ja huolehtii toinen toisistaa useiden vuosien ajan. On kuitenkin tarpeellista vetää ero: Viime kädessä teen siitä tavan josta tulee toinen luonteeni, halusta ja egoistisista impulsseista jotka heräävät minussa ja täyttyvät sillä.

Mutta rakkaus henkisessä maailmassa on täydellinen lahjoittaminen.

Discussion | Share Feedback | Ask a question




"Kabbala ja elämän tarkoitus" Comments RSS Feed