Ajatuksen voima, k. 1

laitman_543_01 Järki palvelee halua
Kysymys: Kabbala kertoo ihmismielen valtavasta voimasta, jota lukuisat tieteelliset tutkimukset todistavat. Tunnemme plasebovaikutuksen, jossa
sairasta hoidetaan lääketieteellisesti täysin tehottomalla lumelääkkeellä,
mutta lopputulos vastaa kuitenkin läheisesti todellisella lääkkeellä
annettavaa lääkitystä.
Nykyinen robottitekniikka valmistaa ihmismieltä lukevia ja erilaisista
toimenpiteistä suoriutuvia robotteja. Mikä sitten on ajatus ja mitkä ovat
sen toimintamekanismit?
Vastaus: Luomisaines koostuu mielihyvän halusta, joka
voimakkuudestaan riippuen voidaan jakaa neljään osaan. Halun kolme
keskeisintä tekijää: elottomilla, kasveilla ja eläimillä on tässä
maailmassa olemassa fyysiset ilmentymismuodot. Eloton taso esiintyy
Mendelejevin jaksollisen järjestelmään kuuluvien kivien, mineraalien ja
metallien muodossa.
Elotonta halua kuvastaa erityisesti sen passiivisuus; sen voima kohdistuu
staattisessa tilassa pysymiseen, joka ei muutu. Sen halu on hyvin heikko
ja se haluaa vain pysyä sellaisena, kun se on.
Tämän jälkeen halu kehittyy ja kasvaa aina siihen saakka, kunnes
materiaalit alkavat erittää radioaktiivisia aineita. Niissä ilmenee siis
eniten merkkejä sisäisestä elämästä, jotka nousevat jopa pinnalle.
Korallit, elävät kivet, joissa esiintyy ja kehittyy elon merkkejä, ovat
elottoman aineksen ja kasvien välivaihe.
Kasvit elävät ja kuolevat. Ne muuttuvat ajan myötä ja tuntevat
ympäristönsä. On olemassa jopa tutkimuksia, joissa todistetaan, kuinka
kasvit pystyvät aistimaan lähestyykö heitä hyvä vai paha ihminen. Kasvit
tarvitsevat ilmaa, ravintoa ja niillä on jo aktiivisempi yhteys
ympäristöönsä. Tätä seuraa halu kehittyä kasvista eläimeksi. On
olemassa myös lihansyöjäkasveja, jotka metsästävät ja syövät saaliinsa.
Eläinten tasoon kuuluvat kaikki eläimet, ihmiskeho mukaan lukien.
Mitä suurempi halu, sitä enemmän se edellyttää ajatuksen voimaa
mahdollisimman hyvän ja turvallisen elintilan ylläpitämiseen. Tämä
näkyy erityisen hyvin seurattaessa itse itseämme: istumistamme ja
makaamistamme. Mitä tahansa sitten teemmekään, ajattelemme koko
ajan omien elävien kehojemme täyttämistä mielihyvän maksimoimiseksi
ja kärsimisen minimoimiseksi.
Ajatuksen voimat kehittyvät, mikäli halumme pakottavat meidät
etsimään suurinta mahdollista hyötyä pienimpine mahdollisine
menetyksineen.
Tarvitsemme ennen kaikkea muistia muistaaksemme missä meidän oli
hyvä olla ja missä taas ei. Meidän täytyy toteuttaa ajatuksen voimaa
käytännössä, jotta osaisimme ennakoida hyvä ja pahan, lähentyä
hyödyllistä ja etääntyä haitallisesta. Sulaudun lähemmin ympäristööni:
etsin parempaa ja etäännyn pahasta yhteiskunnasta. Minun täytyy myös
osata antaa arvoa menneille voitoilleni; tulen voittamaan tässä hetkessä
ja tulevaisuudessa, ja tämän takia tunnen oman täyttymykseni ajan.
Mikäli ajatuksen voima kehittyy, rakentuu se täysin halujen täyttymiselle
ja sen tarkoituksena on huolehtia, etteivät halut tuottaisi kärsimystä,
vaan toteutuisivat ja että niitä olisi riittävästi. Tämä on selkeästi
havaittavissa eläimissä ja pienissä lapsissa. Aikuisissa tämä ilmenee
peitellysti, koska he peittelevät todellisia halujansa.
Mikäli haluan saada jotakin sinulta, en vaadi sitä suoraan, vaan toimin
kiertoteitse. Mikäli nauttimishalumme kohtaavat, syntyy välillemme
leikki, jotta emme kokisi että, haluamme hyväksikäyttää toisiamme.
Teeskentelen haluavani toteuttaa halusi, vaikka todellisuudessa haluan
vain toteuttaa omat haluni.
Ajatukseni voima pystyy arvioimaan itsekeskeiset halusi, jotka eivät salli
sinun työskentelevän hyväkseni. Pyrin kuitenkin lukemaan ja
vaikuttamaan sinuun siten, että täyttäisit toivomukseni. Mikäli
välttämätöntä, olen osana hyvitystä valmis tekemään jotakin hyväksesi.
Näin meidän ja älymme välinen yhteys kehittyy. Tämä näkyy lapsen
kasvaessa kaikennäköisiä oveluuksia oppiessaan. Me emme tätä
tiedosta, mutta koko ihmisäly rakentuu tämän varaan.

Discussion | Share Feedback | Ask a question




"Kabbala ja elämän tarkoitus" Comments RSS Feed