Maailman Mestariteokset Eivät Enää Ilahduta Meitä?

Kysymys: Puhut jatkuvasti integraalista opetuksesta. Kaikki eivät kuitenkaan käyä koko aikaansa henkiseen työhön, sillä ihmisillä on muita, maallisia haluja: tanssiminen, musiikki, luova työ jne.

Vastaus: En usko että ihmisillä on kovinkaan useita toissijaisia haluja. Integraalin yhteisön kehitys tulee olemaan niin kattava, että se sisältää kaikki muut tavat, mielenkiinnonkohteet, harrastukset ja ihmiset löytävät kaiken mikä mahdollisesti voi tyydyttää heitä, mukaanlukien uuden kulttuurin, musiikin, kirjallisuuden, heidän kiinteästä yhteydestä välillään, teoissaan ja kommunikaatiossaan.

Se täyttyyksen tunne, jonka henkilö saa intregraalin yhteyden kautta toisiin on korkein, Valon täyttymys. Henkilöllä ei tule olemaan muita vaateita. Tämä toki sisältää musiikkia, kirjallisuutta ja taidetta, mutta ne ovat täysin eri muodossa mitä nyt. Ne heijastavat henkilön uutta maailmaa, uutta visiota ja uutta liikettä.

Kysymys: Ihmiset vastustavat nykykulttuurin arvojen katoamisen ennustetta: musiikki, taide…

Vastaus: En suhtaudu välinpitämättömästi kulttuurisiin arvoihin, vähennä niiden arvoa saatika rohkaise niiden tuhoamiseen! Musiikki, taide ja kirjallisuus ovat erittäin tärkeitä aspekteja näkemyksessäni ja havainnoissani maailmasta; ne ovat minulle positiivuuden lähde. Asia on kuitenkin niin, että kehittyessämme kulttuuri luo egoistisen näkemuksen maailmasta, joka tulee lopulta katoamaan. Tarkoitukset, tunteet, täyttymys, ominaisuudet ja arvot, jotka ovat iskostettu nykytaiteeseen tulevat katoamaan. Niillä ei lopulta ole meille mitään merkitystä.

Toisin sanoen, tarkastelen upeinta musiikkia, vaikuttavinta kirjallisuutta ja kaikkein kauneimpia taidekappaleita jonain hyvin pienenä, jolla ei ole minulle enää mitään merkitystä ja joka ei vastaa uusiin vaateisiini, koska ne luotiin pienen ihmisen kautta jolla oli vain kyky piirtää kauniita kuvia, luoda kauniita lauseita tai ilmaista tunteita musiikin kautta. Kaikki tämä on kuitenkin niin pienellä egoistisella tasolla, että se täyttää vain pienen psykologisen sieluni. Kun kehitän uuden vastaanottamisen ja sen saavuttamisen instrumentin, lakkaan yksinkertaisesti nauttimasta näistä taidekappaleista.

Sanon kuten asiat ovat: Olen ollut Louvressa, katsonut maalaiksia enkä löytänyt “itseäni” niistä. Kuitenkin jokin aika sitten en ilahduttivat minua niin valtavasti, että halusin palata halliin uudelleen ja uudelleen. Tulet lopulta huomaamaan etä nämä teokset ovat tasolla, joka ei täytä sinua lainkaan, ei ilahdusta sinua etkä näe niissä mitään arvoa.

Henkilö ryhtyy vaatimaan suurempaa, korkeampaa täyttymystä. Tällainen perspektiivi on olemassa ja se tulee tapahtumaan varmasti. Periaatteessa kyseessä on kasvukäyrä.

Discussion | Share Feedback | Ask a question




"Kabbala ja elämän tarkoitus" Comments RSS Feed

Next Post: