Peli Tilaisuutena Itseilmaisulle

Kysymys: Integroidussa (yhtenäisessä, eheässä) kasvatuksessa lapsille ryhmien ei pitäisi olla isoja, vain noin kymmenen henkilöä, joista kaksi ovat ohjaajia. Koskeeko tämä periaate myös aikuisia?

Vastaus: Aikuisten kanssa on helpompaa, sillä loppujen lopuksi he ovat vastuuntuntoisempia. He keskittyvät ilomielin ohjaajaan ja osallistuvat keskusteluun tämän kanssa. Yksi ohjaaja riittää hyvin 30-40 ihmiselle, tai ehkä kaksi 50 ihmiselle. Sinun ei täydy pitää aikuisia kasassa, motivoida heitä tai leikkiä heidän kanssaan, vaan voit kasvattaa heitä pelin avulla. Tämä on ensimmäinen asia.

Toiseksi, meidän pitää ymmärtää, että ihmisten pitää käydä läpi vakava sisäinen muutos. Se on henkilön oman itsensä, valtava psykologinen työ, hänen tutustumisensa itseensä: Kuka olen? Siksi on välttämätöntä kuvata häntä pelissään, jotta hän voi katsella itseään sivusta.

Loppujen lopuksi, leikimme tauotta. Edustan tiettyä mielikuvaa, jonka näin monta vuotta sitten, omaksuin sen ja luon sen nyt uudelleen. Näin me käyttäydymme. Se on selkeää psykologiasta. Siksi näiden käytännön kurssien tärkein tehtävä on varustaa henkilö mahdollisimman oikeanlaisella mielikuvien valikoimalla, joista hän voi kopioida jälkeenpäin.

Nojaten siihen tosiasiaan, että henkilö tulee luomaan ne uudestaan ja hallitsemaan niitä, hän tulee ymmärtämään kuka hän oikeasti on, sillä hänen sisäiset luonnonlahjansa ja ominaisuutensa tulevat jatkuvasti paljastamaan itsensä suhteessa mielikuvaan, jota hän esittää pelissä. Tämä väliero, delta sen välillä kuka olen ja mitä esitän, auttaa henkilöä lopulta saavuttamaan ja tuntemaan itsensä. Ja tämä on tärkein asia. Silloin hän pystyy todella ilmaisemaan itseään, luontaisiin, sisäisiin ominaisuuksiinsa, piirteisiinsä ja lahjakkuuksiinsa. Silloin maailma oikeasti muuttuu integroiduksi, sillä jokainen henkilö saa mahdollisuuden ilmaista itseään.

Sen lisäksi meidän pitää valmistella ohjaajia kaikista oppilaistamme, jopa kaikkein laiskimmista tälle uudella, integroidulle yhteiskunnalle. Henkilöllä ei ole oikeutta olla vain passiivinen oppilas ja vain opiskella itsekseen. Hänen pitää opiskella voidakseen opettaa muita. Hänen pitää tuntea, että siinä määrin kun hän muodostaa kytköksen ihmisten keskuudessa, siinä määrin myös hänestä muodostuu toimiva osa tätä kytköstä ja on velvoitettu kantamaan sitä eteenpäin.

Opiskelijat, jotka ovat olleet kanssamme puoli vuotta tai vuoden, heidän pitää olla aloittelevien ryhmien ohjaajia. Ensin tietenkin, heidän tulisi kattaa vain hyvin rajoitettu aineisto ja työskennellä vanhempien ohjaajien vieressä. Heille tämä on aivan välttämätöntä. Juuri siinä paikassa he kehittävät taitojaan. Juuri niin toiset oppivat heiltä!

Meidän ei tarvitse peittää sitä tosiasiaa, että valmistelemme oppilaitamme opettajiksi ja meidän pitää välittömästi sijoittaa heidät asianmukaiseen opettamisen viitekehykseen. Ensinnäkin tämä pakottaisi heidät opiskelemaan materiaalit tarkemmin ja ymmärtämään ne paremmin. Toiseksi tämä kehittäisi tiiviimmän kytköksen heidän ja muiden välillä. Tärkein asia koko tässä opiskelussa on juuri nuo käytännön toiminnot.

Discussion | Share Feedback | Ask a question




"Kabbala ja elämän tarkoitus" Comments RSS Feed