Ei Korkeammalla Eikä Matalammalla, Vaan Tasa-arvoinen Muiden Kanssa

Eniten olemme työssämme ylpeyden harhaanjohtamia ja lahjomia, joka saa meidät ajattelemaan, ”tulen kontrolloimaan kaikkea”. Tämä ilmaantuu kaikkein primitiivisimmässä muodossaan, tavalla jolla se tapahtuu tavallisessa maailmassa, kun henkilö ei anna muille mahdollisuuksia, vaan yrittää kiertää heitä, eikä ole valmis menemään yhdessä heidän kanssaan, tasa-arvoisena.

Silti tarvitsemme avoimia suhteita, joissa en yritä olla korkealla tai matalalla muihin nähden. Matalammalla oleminen suhteessa muihin ei ole hyvä, sillä se estää ystävystymisen. Ja luonnollisesti myös korkeammalla oleminen estää tämän.

On välttämätöntä olla täysin tasa-arvoinen — tarkoittaen, että lakkaat aistimasta itsesi! Aistin itseni vain kun olen korkealla tai matalalla muihin nähden, mutta kun olen tasa-arvoinen heidän kanssaan, en aisti itseäni, vaan ainoastaan kytköksen meidän kaikkien keskuudessa, lipuen yhteen virran mukana.

Tämä on se tuntemus, joka meillä pitäisi olla aina. Joskus se paljastuu meille konventioiden aikana, eri tapaamisten tai erityisten tapahtumien aikana. Meidän täytyy kuitenkin ylläpitää tunnetta koko ajan, sillä tämä kytköksen aistimus välillämme on se joka muuttuu Valoksi ja Luojan ilmestykseksi.

Nyt se on vielä vain tunne siitä, että olemme kytkeytyneitä ja sitoutuneita. Se on vain astian rakennelma. Vähitellen tämä astia tulee kuitenkin saavuttamaan lahjoittamisen tilan ja silloin tulemme tuntemaan Valon sen sisällä.

Discussion | Share Feedback | Ask a question




"Kabbala ja elämän tarkoitus" Comments RSS Feed