Näemme Mitä Tunnemme

Korjauksen loppu, jota Kabbalistit kuvaavat kirjoituksissaan, täytyy toteutua meidän maailmassamme, materiassa, villeimmissä ja kaikkein “materialistisimmissa” suhteissamme. Tämä on korjaus jossa “pimeys loistaa Valona” (Psalmit 139:12) sekä “hän tulee seisomaan Öljymäellä” (Zacharias 14:4)

Animaalinen osani pysyy samana. Kehoni ei ryhdy toimimaan lahjoittamisen vuoksi. Se toimii niin alunperinkin. Koko luomakunta, ihmistä lukuunottamatta, työsketelee (toimii) lahjoittamisen vuoksi. Emme vain näe sitä, sillä arvioimme kaiken omien standardiemme mukaan.

Luulemme että eläimet vain “hotkaisevat” toisiaan, mutta todellisuudessa tämä ei pidä paikkaansa. Emme yksinkertaisesti kykene lukemaan (eläinten) intentiota lahjoittamiselle kuuluvaksi, koska emme tunne saatika ymmärrä niitä. Kuitenkin todellisuudessa, luonto hallitsee niitä ja ohjaa niitä kohti lahjoittamista ja ne noudattavat sen käskyä. Samaa ei voida kuitenkaan sanoa ihmisestä. Häne seuraa egoisminsa käskyjä ja sen lisäksi lokaa luontoa arvioimalla sitä omien heikkouksiensa kautta.

Kun ihminen korjaa itsensä, hän ottaa yleismaailmallisen muodon ja näkee koko globaalin kuvan. Sanomme samaan aikaan, että kaikki, eloton, vegetatiivinen  ja animaalinen taso tulevat myös korjatuiksi, mutta tämä tarkoittaakin sitä, että ne tulevat korjatuiksi uudessa havainnointikyvyssämme, aistimuksessamme. Itse asiassa eläinten ei tarvitse tulla korjatuiksi. Se olet sinä joka näet suden ja lampaan elävän rauhassa, aivan kuten tänään silmäsi näkevät toisen syövän toistaan.

Artikkelissa “Luojan Salaus ja Paljastuminen” Baal HaSulam kirjoittaa, että näet sotia ja erimielisyyksiä maailmassa, koska olet itse sellainen.

Discussion | Share Feedback | Ask a question




"Kabbala ja elämän tarkoitus" Comments RSS Feed