Pysytellen Luonnon Edellä

Tehtävämme on kaksitahoinen: Toisaalta meidän pitää työstää itseämme, mutta toisaalta meidän pitää auttaa muuta ihmiskuntaa. Se aistii jo kriisin ja seuraavassa vaiheessa meidän pitää yhtenäistyä heidän kanssaan jatkaaksemme yhdessä reittiä. Niin tekemällä tulemme mitä ilmeisimmin johtamaan yleistä liikettä, sillä ihmiset eivät kertakaikkiaan tiedä miten päämäärän voi saavuttaa. Meidän pitää muuttua ”vetäväksi voimaksi”: osa ihmiskuntaa joka kantaa sitä eteenpäin.

Johtaaksemme tai opastaaksemme muita, meidän tulee ensin huolehtia itsestämme. On kuitenkin tärkeä muistaa, että emme olisi saaneet henkistä herätystä, jos meidän ei täytyisi korjata maailmaa ja opastaa sitä. Tästä syystä emme tule saavuttamaan menestystä tänään, jos vain huolehdimme omasta edistymisestämme. Meidän tulee huolehtia koko ihmiskunnsta, koko maailmasta, saattaaksemme kaikki ihmiset yhtenäistymään yhdeksi sieluksi, joka kerran olimme. Tästä syystä meidät herätettiin ja tämän tulee olla meidän hallitseva intentiomme.

Joten miten kehitämme itseämme samanaikaisesti kun valmistamme oikean reitin maailmalle? Yleinen laki työssämme on, että on olemassa yksi ainoa voima, jota kutsutaan nimellä ”Valo” tai ”Luoja”, joka hallitsee maailmaa ja vaikuttaa siihen. Tämä voima määrittää ja kontrolloi kaiken. Jotta tietoisesti sekoittautua ja integroitua sen operaatioon, meidän tulee toivoa, että se kiihdyttää kehitystämme.  Ilman tätä halua se kehittää meitä alkuperäisen ohjelman mukaan, voimakkaan kielteisen ärsykkeen avulla, joka ohjaa massoja.

Tästä syystä koko työmme erääntyy vaatimukseen kiihdytetystä kehityksestä ja pysyttelystä kielteisten ilmiöiden edellä luonnon alkuperäisessä ohjelmassa. Tässä tarkoituksessa meidän tulee aina ymmärtää, että seisomme yhden ainoa voiman edessä, joka vaikuttaa meihin. Ja meidän tulee painostaa sitä pyrkimään vahvempaan, nopeampaan ja tehokkaampaan vaikutukseen, sanan mukaisesti ”vetää” sitä oikeaan suuntaan.

Aivan kuten poika, joka vetää äitiään kädestä. Mutta jos hän vetää väärään suuntaan, se ei tule johtamaan mihinkään – he eivät mene elokuviin silloin kun ollaan menossa tarhaan, vain siksi, että poika tahtoo. Samalla tavalla meidän tulee aina pyrkiä oikeaan suuntaan, toivoen, että paikannamme tuon yhden voiman, ainoan voiman olemassaolossa. Haluamme opiskella sitä, oppia miten se toimii ja mihin se on suunnattu.

Tästä syystä vaadimme, että se paljastaa itsensä, sillä sen toiminnot muuttuvat silloin meille selkeiksi. Tietäen kaiken tämän, vaadimme siltä kehittymisemme tilan kiihdyttämistä. Aina kun ”vedämme” sitä oikeaan suuntaan, se on kuin vetäisimme äitiämme tarhan suuntaan, jopa voimakkaammalla halulla ja tahdolla kuin hänen omansa.

Discussion | Share Feedback | Ask a question




"Kabbala ja elämän tarkoitus" Comments RSS Feed