Tarjous Josta Meidän Ei Pitäisi Kieltäytyä

Luonto tukee vaistonvaraisesti, tiukasti ja automaattisesti vastavuoroisuutta, yhteyttä, avunantoa, harmoniaa, globalisaatiota ja integraatiota, siten ylläpitäen elämää. Niin sanomme, että ylempi voima on rakkauden voima. Silti elottomat, vegetatiiviset ja elolliset luonnon tasot omaavat ”pienen” ylimääräisen osatekijän: ihmisen, ihmisyhteiskunnan, joka ei halua noudattaa tätä lakia. Se on tarkoituksella luotu aivan kuin kehittyäkseen sattumanvaraisesti, itsekkyytensä puskemana.

Kuvitelkaamme jättimäinen järjestelmä, jossa yksi osa, joka on se kehittynein, tehokkain ja haurain ei toimi samassa tahdissa, harmoniassa muiden osien kanssa. Näin ollen koko järjestelmä vähitellen tavoittaa totaalisen epätasapainon tason. Tämän alamme viimeinkin ymmärtää. Ihmiskunta on muuttunut syöpäkasvaimeksi tuhoten kaiken itsensä ulkopuolella, rikkoen tasapainon ja, luonnollisesti, aiheuttaen vastaavaa palautetta.

Miten sitten saavutamme harmonian? Kaikesta huolimatta tulemme muutoin tuhoamaan koko organismin. Tämä on jo päivänselvää. Emme tarvitse profeettaa, nähdäksemme minne olemme suuntaamassa.

Juuri tätä kabbalan viisaus kuvailee: miten meidän pitää uudistaa itsemme opiskelemalla yhtenäisen luonnon lakeja. Älä siirry mystiikkaan ja ala opiskella yliluonnollisia ilmiöitä; meidän pitää vain oppia suljetun, globaalin, yhtenäisen järjestelmän lakeja, joita myös kutsutaan tekniikan alalla tunnetuksi analogiseksi verkoksi. On olemassa suuri määrä tieteellistä, matemaattisesti täsmällistä materiaalia, joka informoi meitä siitä, miten suljetut järjestelmät tukevat omaa sisäistä tasapainoaan.

Meidän pitää opiskella itse, kuin tämän järjestelmän puutteellisina osatekijöinä teoissamme, haluissamme ja ajatuksissamme. Jos todellakin haluamme saavuttaa jonkinlaisen normaalin olemassaolon, jopa aineellisen maailman tasolla (mainitsematta mitä muuta paljastamme kun siirrymme homeostaasiin luonnon kanssa), silloin saatamme itsemme yleisen harmonian tilaan.

Tänään se saattaa näyttää hiukan turhalta ja epämukavalta, mutta siitä huolimatta, luonto puskee jo, pakottaa ja vaatii meiltä sisäisiä ponnistuksia ja tekoja, jotka ovat suunnattuja itsemme muuntamiseen. Loppujen lopuksi, riviin asetettuna oleminen ympäröivän luonnon kanssa tarkoittaa sitä että pitää ottaa se huomioon, eikä pelkästään kuluttaa sitä loppuun. Miten ja missä mielessä voimme muuttaa itsemme? Kappale jossa kabbala puhuu tästä on nimeltään ”Keskinäinen Tae”.

Tae on keskinäinen sopimuksemme (ei pelkästään koskien itseämme, vaan koko luontoa) saavuttaaksemme totaalin, täydellisen keskinäisen ymmärryksen ja absoluuttisen tasapainon. Kabbalan termeissä Malhkut, tai Äärettömyyden maailma, toisin sanoen, yhteinen, keskinäinen rakkauden ja lahjoittamisen ominaisuus.

”Rakkauden ominaisuuden” saavuttaminen tarkoittaa sitä, että otamme huomioon toisen tarpeet niin kuin omamme. juuri näin kaikki itsekkyytemme osat ovat vuorovaikutuksessa bioloogisella tasolla. Ja luonto puskee meitä tavoittamaan saman asteen sosiaalisessa vuorovaikutuksessamme, sosiaalisen yhtenäistymisten avulla toistemme kanssa. Se voi pakottaa meidät tuottamalla meille kärsimystä. Jos kuitenkin alamme siirtymään siihen suuntaan, tulemme nopeasti, mukavasti ja helposti muuntumaan. Tätä kabbalan viisaus tarjoaa meille opiskeltavaksi.

Discussion | Share Feedback | Ask a question




"Kabbala ja elämän tarkoitus" Comments RSS Feed

Previous Post: