Miksi On Niin Vaikeaa Oivaltaa Henkisyys?

Vastaus on yksinkertainen: Siksi että henkisyys on meidän vastakohtamme, meidän olemuksemme, eli itsekkään luontomme vastakohta. Itsekkyys hallitsee meitä; haluamme täyttää sen. Näin ollen kaikessa mikä ympäröi meitä näemme vain sen minkä egoismimme haluaa: jotakin miellyttävää tai korkeintaan jotakin uhkaavaa.

Tästä syystä hän joka haluaa paljastaa ylemmän maailman (paljastaa sen mikä ympäröi häntä, mutta pysyy huomaamattomana hänen egoistisessa havainnoinnissaan) on rakennettava itsensä uudelleen. Juuri siksi ympäristö on niin tärkeä henkilölle: Se auttaa rakentamaan uudestaan havainnointikyvyn, virittäytymään havainnoimisen tärkeyteen sen suhteen mikä on epämieluisaa itsekkyydelle, vastakohtaista sille. Silloin voi havaita mahtavan maailman joka on koko ajan ollut ympärillä. Sitä kutsutaan henkiseksi maailmaksi koska se on itsekkään maailman yläpuolella.

Meistä vaikuttaa siltä että näkemyksemme ovat kokemuksiemme tulosta, mutta ne ovat itse asiassa kerääntyneen tiedon ”sopivaa” näyttäytymistä itsekkyydellemme. Eikä sillä ole väliä mitä muut puhuvat, totta vai valhetta: Meille totuus on sitä mikä vastaa mielipidettämme – itsekkyys.

Etsimme alati sitä mikä tukee mielipidettämme ja hylkäämme sen joka sitä vastustaa. Lopulta muotoilemme itsemme emmekä halua muuttua. Vain kärsimys, olemassa olon merkityksen etsiminen ja vahva henkinen ympäristö, ryhmä voi auttaa henkilöä muuttumaan puolueettomaksi, vaihtamaan itsekkään havainnoinnin ympäristön näkemykseen. Silloin ylempi maailma, joka koko ajan on ollut olemassa hänen ympärillään, avautuu hänelle!

Discussion | Share Feedback | Ask a question




"Kabbala ja elämän tarkoitus" Comments RSS Feed