Kysymys: Mikä on oppaan sekä moderaattorin rooli integroidun kasvatuksen ja koulutuksen ryhmässä?

Vastaus: On paljon helpompaa opiskella teoriaa kuin ohjata ihmisiä ja antaa heille käytännön opetusta saattamalla heidät johtopäätöksiin, joihin he eivät voi saapua itse. Sitävastoin, he jotka opiskelevat tämän menetelmän mukaisesti saavuttavat nämä päätelmät ja kokevat tämän menetelmän itse ja keksivät tavan itseuudistukseen, kun heistä yhtäkkiä alkaa tuntua, että ryhmä on “taiteilija”, joka muotoilee heistä jotain täysin uutta.

Odottamattomassa tunteessa ja vaikutelmassa, he havaitsevat, kuinka pitkälle he voivat muuttua. Sen lisäksi, mikä aiemmin tuntui epäloogiselta muuttuu yhtäkkiä tavalliseksi ja mikä oli huomaamatonta ennen havaitaan yllättäen ja hyväksytään helpommin. Jopa asiat josta on erimielisyyttä  kuulostavat yllättäen erilaisilta.

Ensin he alkavat tutkia yhteiskunnan vaikutusta henkilöön. Samaan aikaan, kukin havaitsee, varsin yllättäen, kuinka riippuvainen hän on ympäristöstä ja missä määrin hän voi manipuloida ympäristöään.

Voimme verrata sitä laihduttamisen tukiryhmään tai AA-kerhoon tai ryhmään ihmisiä, jotka yrittävät lopettaa tupakoinnin, tmv. Ei ole kyse tupakoinnin lopettamisesta  ja uuden persoonallisuusden luomisesta: se ei ole sinun “muotoilusi”  saman itsekeskeinen mallin mukaan, vaan kokonaan uuden näkökulman hankkismista, uuden luonteen, uuden käyttäytymisen koodin ja ihmisen muuttamista.

Joskus voi olla melko epämiellyttävää, tai ainakin hyvin yllättävää, koska ihminen ei voi edes ajatella, että hän voi muuttaa itseään niin helposti ympäristön avulla.

Ympäristö on valmis auttamaan häntä siinä. Jos se toimii tiettyn menetelmän mukaan ja selittää ihmisille, minkälaiseksi heidän täytyy muuttua, silloin on olemassa tarkka keskinäinen yhteistyö ryhmässä, kun he leikkivät yhdessä ja tämä kollektiivinen peli, aivan kuten teatterissa, tekee heistä täysin uusia ihmisiä. Ja kaiken lisäksi  heidän esittämänsä rooli säilyy osana heitä.

On kuitenkin olemassa useita “muttia”, kysymys kuuluu jääkö rooli, jota he esittävät, osaksi heitä ikuisesti. Jääkö se osaksi heitä niin kuin osa tietokoneen pysyvää muistia? Vai onko se väliaikainen ja se voi muuttua eri ominaisuuksien, toimintojen ja muiden roolejen mukaan? Tämä riippuu ohjeista, jotka henkilö saa ja ryhmän antamasta ohjauksesta ja siitä voiko tämä ryhmä muuttua jatkuvaksi  kannustimeksi, joka vaikuttaa ihmisiin.

Aihe: Integroitu Kasvatus, Kasvatus, Koulutus | Lisää kommentti/Esitä kysymys→

 Lähetä sähköpostissa tämäi viesti!    Tulosta tämä viesti

Kysymys: Mitä 125 astetta tarkalleen ottaen ovat?

Vastaus: Sinun koko halusi on jaettu 125 eräänlaiseen “paksuuteen”: kuinka julma ja kova voit olla nollatasolla, joka on hädintuskin paljastettu, kuten hyönteinen, aina Ein Sofin (ikuisuuden) tason villipetoon saakka.

Nämä ovat 125 astetta joita laskemme tasoltamme ylöspäin aina Ein Sofin tasolle saakka. 5 maailmaa kertaa 5 Partzufia kertaa 5 Sefiraa. Näin Ha-Va-Ya-H on jaettu.

Meidän täytyy korjata koko tämä vastaanottamisen halu. Se herättää seuraavan tason näistä 125 asteesta liittyen sinuun ja sinun tulee korjata se. Sen vuoksi tunnet jatkuvan kasvavan pimeyden ja sinun pitää korjata se. Täsä pimeydestä saavutat “Hassadimiin verhoutumisen” josta löydät Valon. Pimeys on itse asiassa tämä sama Valo, mutta ilman Hassadimiin verhoutumista.

Aluksi, Ein Sofissa Valo ei tarvitse Hassadimiin verhoutumista, mutta myöhemmin kun Ein Sofin Malchut päättää vastaanottaa vain lahjoittaakseen, Valo katoaa ja sytyy, tarkoittaen sitä, että sen on herätetty astiassa (halussa) vain Hassadimiin verhoutuneena. Valo ei todellisuudessa katoa minnekkään, me vain ilmaisemme sen niin. Vastaanotat Valon sen verhoutumisesta riippuen. Aivan kuten sinulla olisi lamppu ja havaitset Valon voiman suhteessa sen voimakkuuteen.

Aihe: Kysymyksiä&vastauksia, Päivittäinen Kabbala Luento | Lisää kommentti/Esitä kysymys→

 Lähetä sähköpostissa tämäi viesti!    Tulosta tämä viesti

Mielipide (Joseph Stiglitz, Amerikkalainen taloustieteilijä ja Columbian yliopiston professori): “Perusidea on: muutama voimakeskus, kuten Kiina, Saksa ja Japani, joidenkin tuotantokeskeisten talouksien lisäksi ovat kukoistaneet järjestelmässä, jossa he hoitavat koko viennin ja muutama maa, niin kuin Yhdysvallat, ylläpitää valtavaa kauppavajetta.

“Mutta tämä järjestelmä lähestyy nyt loppuaan, kun maat alkavat oivaltaa, että heidän kauppavajeensa on kestämätön ja he haluavat samalla muuttua kaupan ylijäämän maiksi. Kaikki eivät tietenkään voi ylläpitää ylijäämää, joten asia muuttuu kuuman perunan leikiksi, jossa jokainen siirtää vajeen toiselle valuutan devalvaation ja muiden agressiivisten kaupankäyntisiirtojen avulla.

“Vaihtoehtoinen viitekehys globaalille talousjärjestelmälle: maailmanlaajuinen vararahastojärjestelmä, uudistus maailman kauppajärjestössä WTO:ssa, joka sallisi kehitysmaiden osallistua teollisuuspolitiikkaan, globaali talousmarkkinoiden säännöstely, pääomalaskelman hallinta, painopisteenä epävakauttavan lyhyen tähtäimen kapitaalivirran rajottaminen, maailmanlaajuisesti koordinoitu rahataloudellinen käytäntö, globalisaation ohella, rahataloudellisen käytännön vaikutukset.”

Kommenttini: Miten todellisuus muuttaakaan taloustieteilijöiden mielipiteitä. He voivat nähdä kaukana edessään, ainoan ratkaisun: täydellisen yhtenäisyyden, osittaisen tai kokonaisen. Joka tapauksessa he eivät tiedä miten ottaa ensi askel kohti sitä tulevaisuutta, ennen kuin he tapaavat meidät.

Aihe: Kriisi, Talous, Uutiset | Lisää kommentti/Esitä kysymys→

 Lähetä sähköpostissa tämäi viesti!    Tulosta tämä viesti

Kysymys: Jos Luoja paljastuu väillämme eikä jokaisesa henkilössä erikseen, kuinka jokainen voi tuntea tämän yhden voimakentän?

Vastaus: Lahjoittaminen on henkisyyttä.  Lahjoittaminen on jotain joka paljastuu jokaisen henkilön ulkopuolella sisimmän sijaan. Sisällämme voimme tunte vain sen mitä tunnemme nyt: kuvan jota kutsumme täksi maailmaksi.

Sen vuoksi toivon paljastavani jotain materiaalisen olemukseni yläpuolella, jotain sellaista mikä tapahtuu animalistisen kehoni ulkopuolella. Minun täytyy rakentaa uusi, erilainen keho. Tätä kehoa kutsutaan ihmisten väliseksi yhdistymiseksi. Koska myös he ovat luotu animalistisista kehoista, rakennamme uuden kehon, joka kohoaa välillemme tuntien siellä kehon ulkopuolisen todellisuuden. Tuota todellisuutta kutsutaan henkisyydeksi tai korkeammaksi todellisuudeksi, koska se sisältää kaikki voimat ja ominaisuudet, luomisen ohjelman ja sen päämäärän. Kaikki sijaitsee siellä, välillämme. Se kenttä, ylempi voima kontrolloi meitä. Sitä kutsutaan Valoksi, Luojaksi, Elokim:ksi ja monilla muilla nimillä.

Näin ollen meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa välillemme yhtenäisyys. Pyrkiessämme kohti tätä yhtenäisyyttä, jopa egoistisesti, herätämme siinä jonkin vaikutuksen meitä kohtaan ja ryhdymme aistimaan sen Lo Lishma:ksi kutsutulla tasolla. Se alkaa vaikuttamaan meihin enemmän ja enemmän ja ryhdymme tuntemaan sen ensimmäisellä henkisyyden asteella ja sen jälkeen aina intensiivisemmin. Yhdistymisemme voima määrittelee Korjaavan Valon vahvuuden, lahjoittamisen paljastumisen aistimuksen. Tämä kaikki on paljastettu välillämme.

Tällainen on työmme. Meidän täytyy vain pyrkiä jatkuvasti kuvittelemaan tämä tila aina aidommalla ja todellisemmalla tavalla, rinnastaen sen kaikkeen mitä tiedämme tieteestä, psykologiasta ja suhteista välillämme. Sen jälkeen näet kuinka todellinen se on. Yhtäkkiä kaikki yhtenäistyy.

Aihe: Henkisyys, Kysymyksiä&vastauksia, Ryhmätyö, Sisäinen työ, Yhtenäisyys, Yhtäläisyyteni Luojan kanssa | Lisää kommentti/Esitä kysymys→

 Lähetä sähköpostissa tämäi viesti!    Tulosta tämä viesti

Kysymys: Kun henkilö opiskelee integroidun menetelmän mukaan, miten hän voi myöhemmin arvioida onko hänen opiskelunsa onnistunut?

Vastaus: Jos henkilö onnistui olemaan yhtäjaksoisessa kontaktissa ympäristöönsä, joko virtuaalisesti tai fyysisesti ja tämä kontakti palveli häntä keinona astua ulos itsestään yhteiseen tunteeseen ja sensaatioon, yhteiseen ajatukseen ja liikkeeseen, päämäärän ja analyysin etsiskelyyn, silloin hänen aikansa ei todellakaan mennyt hukkaan. Toisin sanoen itsestään ulos astumisen “itsensä ulkopuolelle” pitää olla alituinen pyrkimys, henkilön liike ja silloin elämä muuttuu erilaiseksi.

Aihe: Integroitu Kasvatus, Kasvatus, Koulutus, Ryhmätyö | Lisää kommentti/Esitä kysymys→

 Lähetä sähköpostissa tämäi viesti!    Tulosta tämä viesti

Huomaamme tänä päivänä, että kaikki ongelmamme ovat egossamme. Jos muunnamme ja parannamme sitä, nousemme silloin seuraavalle asteelle.

Tämä on ihmisen kehityksen sisin olemus, jonka se ottaa aina: Aluksi jokainen uusi vaihe näyttää tuovan jotain upeaa, kirkasta, mukavaa ja edistyksellistä. Jokainen sosiaalisen muutoksen muodostuminen lupaa uuden kauniin elämän. Kun olemme tutustuneet yhteen muodostumaan ja eläneet sitä hetken verran, huomaamme että se ei olekaan niin upeaa. Myöhempi kehitys paljastaa negatiivisia aistimuksia, totuuksia ja tiloja. Vaikka jatkamme kehitystä, kaikki negatiiviset asiat alkavat kerääntyä ja jossain vaiheessa emme enää kestä sitä.

Koska sen jälkeen ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, vallankumoukset purkautuvat, sodat alkavat tai vaihtoehtoisesti kykenemme ymmärtämään ja saavuttamaan suuria kaksijakoisuuden muutoksia, tarkoittaen läpimurron pistettä. Näin ollen olemme muuttuneet, saavuttaneet uusia arvoja ja uuden elmänfilosofian ja ryhdymme kehittymään seuraavala asteella.

Olemme tänään selvästikin tällaisen muutoksen edessä. Edellisestä tilasta on tullut negatiivinen, näemme sen ongelmat, egomme, joka tuhoaa kaikki perustuksemme. Mikään aikasempi elämämme elementti ei toimi. Tämä tarkoittaa selvästi sitä, että tämänhetkinen luontomme vaatii muutosta.

Tässä on uuden tilamme ainutlaatuisuus. Loppujen lopuksi emme ole koskaan aikaisemmin muuttaneet omaa tilaamme. Joka kerta olemme yksinkertaisesti siirtyneet korkeammalle kehityksen asteelle. Nyt olemme kuitenkin saavuttaneet niin sanoutsti viidennen vaihteen ja olemme täydessä vauhdissa, mutta moottori alkaa käymään huonosti emmekä pysty ajamaan pidemmälle.

Meidän täytyy muuttaa kaava tämän mukaisesti, arvot, päämäärä, polttoaine ja itse moottori. Tämä tekee nykyisestä tilastamme ja tulevasta jaksosta erityisen.

Meidän täytyy muuttaa ihmisen luonto, tämä egoistinen moottori joka työntää meitä kehittymään, kuluttamaan, tuntemaan, ymmärtämään ja löytämään jotain uutta. Se ei toimi enää tänään. Se moottori ei voi työntää meitä enää eteenpäin. Tämän vuoksi meidän täytyy muuttaa kehityksemme luonnollinen voima.

Aihe: Egoismi, Kriisi | Lisää kommentti/Esitä kysymys→

 Lähetä sähköpostissa tämäi viesti!    Tulosta tämä viesti

On mahdotonta ratkaista nyky-yhteiskunnan ongelmat muulla tavalla, kuin koulutuksen avulla, joka opettaa henkilöä elämään integroidussa maailmassa, auttaa häntä jälleenrakentamaan menettämiään yhteyksiä lapsiinsa, puolisoon, johtajaan työssä, viranomaisiin, maailmaan ja koko luontoon, jopa lemmikkieläimiin kotona. Henkilön täytyy oppia luomaan ulkoisia yhteyksiä, joka tarkoittaa sitä, että hänen täytyy oppia astumaan ulos itsestään ja löytämään kytköksen johonkin ulkopuolellaan, vaikka hänen lemmikkikissaansa.

Tulevaisuutemme riippuu siitä, miten opimme luomaan oikeat yhteydet keskuudessamme, niin että jokainen, menettämättä  ainutlaatuisuuttaan, oppii ilmaisemaan itseään yhteiskunnassa. Ensin meidän on lakattava syyttämästä elämää ja valittamasta siitä mitä tapahtuu. Kaikki negatiiviset ilmiöt yhteiskunnassa ja perheessä, jotka näemme näinä päivinä, ovat seurausta meidän kehityksestämme. Meidän tulisi lopettaa, pysäyttää  nykytilanne ja tutkia sitä huolellisesti ja ottaa huomioon kaikki tilastot.

Sen lisäksi, meidän tulisi tutkia historiaa, joka on tuonut meidät tähän pisteeseen. Tästä hetkestä lähtien, tutustumalla tapahtumiin, jotka johtivat tähän pisteeseen ja tutkimalla tilastoja nykytilasta, jatkamme  tulevaisuuden trendien tutkimista. Meidän on ymmärrettävä, että tämä kehitys tapahtuu tavalla tai toisella, halusimmepa sitä tai emme. Jos vastustamme, luonto pakottaa meidät seuraamaan tätä polkua. Mutta jos  tavoittelemme tätä kehitystä itse, me etenmme nopeasti, helposti ja miellyttävällä tavalla.

Luonnollinen kehityssuunta on yleinen yhteys, maailmanlaajuinen integroituminen. Meidän on opittava itse sopeuttamaan itsemme kaikkiin tuleviin tapahtumiin, jotka johtavat meidät sellaiseen integroituun yhteyteen, joka auttaa käymään läpi tapahtumat helpolla ja viisaalla tavalla. Aivan kuten me valmistelemme lapsia elämään, meidän on nyt varauduttava uuteen tulevaan elämään. Tämä pitää sisällään kaikki elämämme osat, suhteet perheessä, puolison kanssa, lasten kanssa ja koko maailman kanssa. Toivotan teille onnea!

Aihe: Integroitu Kasvatus, Kasvatus, Koulutus | Lisää kommentti/Esitä kysymys→

 Lähetä sähköpostissa tämäi viesti!    Tulosta tämä viesti

Kysymys: Kongresseissa jotkut ihmiset puhuvat ryhmässä enemmän, toiset vähemmän, toiset ilmasievat itseään enemmän ja toiset taas vähemmän. Mikä on oikeat tapa suhtautua tähän?

Vastaus: Kun istun ympyrässä toisten ihmisten kanssa, minun täytyy nähdä kaikki “nukkeina” joiden kautta Luoja puhuu. Tämä ei ole henkilö, vaan kanavan jonka kautta Luoja ilmaisee itsensä minulle erinäisissä muodoissa. Sillä ei ole merkitystä kuinka hassuja asioita ihmiset sanovat, sillä ei ole minulle mitään merkitystä; Kumarran heidän edessään. Myöskään sillä, kuinka epämiellyttäviltä he minusta sillä hetkellä tuntuvat, ei ole merkitystä. Minun täytyy tasapainottaa tämä ymmärtämällä että Hän herättää minussa tämän ajattelutavan ja antipatian. Ja se on työskentelytilani.

Mahtavasta rabbi Yossi Ben Kismasta on kirjoitettu että hänellä oli ryhmä täysiä vasta-alkajia, typeriä ja ansiottomia, mutta hän, Ben Kisma asetti itsensä koko ryhmää alemmas ja yhtäkkiä oppilaista tuli hänen silmissään suurempia ja hän kykeni vastaanottamaan Luojalta kaiken heidän kauttaan.

Kukaan ei ole korkeampi- tai alempiarvoisempi; kaikki on suhteessa arviointiimme. Sen vuoksi voin istua ryhmän kanssa, joka tuli “kadulta” -sillä ei ole merkitystä. Kaikki riippuu siitä kuinka asetan itseni suhteessa heihin.

Aihe: Kongressi, Konventio, Kysymyksiä&vastauksia, Ryhmätyö | Lisää kommentti/Esitä kysymys→

 Lähetä sähköpostissa tämäi viesti!    Tulosta tämä viesti

Kysymys: Onko eroa sen välillä, että katsoo kongressia kotona, tietokoneen näytöltä tai että on henkilökohtaisesti paikalla? Saavuttaako henkilö jotakin ylimääräisiä olemalla siellä henkilökohtaisesti?

Vastaus: Tiedät varmaan, että 1800-luvulla oli suosittua varakkaiden luokassa ostaa oma istuin tai aitio oopperassa tai teatterissa. Jos henkilö halusi kuulla suosikki ariansa  oopperassa, hän saattoi tulla vain nuo 15 minuuttia, nauttia siitä ja lähteä sitten takaisin kotiin. Silloin ei ollut nauhureita tai tallenteita, joten kansan oli pakko tulla paikalle henkilökohtaisesti kuulemaan sinfoniaa tai oopperaa.

Myöhemmin nauhurit ja televisiot keksittiin, joten miksi teattereita ei suljeta tänä päivänä? Esimerkiksi lippu Italialaiseen oopperan kuuluisan laulajan kera maksaa paljon. Kerran menin oopperan Lontoossa ja halvin paikka parven yläreunassa maksoi 40 puntaa. Mutta ihmiset menevät edelleen sinne, koska on mahdotonta siirtää vaikutelma näytön kautta.

Saadaksesi täyden vaikutelman, sinun täytyy olla kyseisessä paikassa henkilökohtaisesti. “Paikka” on henkinen käsite, joka myös esiintyy maailmassamme.

Ja tämä on jopa todempaa kabbalistien kongressissa, koska kokoonnumme yhtenäistyäksemme! Ja siihen ei riitä  ruutu tai  mikrofonin. Jos edes äänitetty ooppera ei anna sinulle samaa vaikutelmaa kuin elävä esitys, niin tämä pitää vielä enemmän paikkansa yhtenäisyyden tunteessa.

Koko kongressin tarkoitus on yhtenäisyys. Kaikki tapahtumat, seminaarit ja keskustelut on omistettu tälle. Tämä on vain yksittäinen, elävä prosessi, jota ei voi välittää missä tahansa muodossa. Olen valmis matkustamaan jokaisen ryhmän luo, mihin tahansa maailmassa, vaikka se on hyvin hankalaa minulle. Mutta ei ole valinnanvaraa, en voi suorittaa tehtävääni muussa muodossa ja sinä et voi saavuttaa tavoitetta muulla tavoin.

Vain jos joku asuu hyvin etäällä, eikä hänellä ole mahdollisuutta osallistua, eikä todellakaan voi (ja hänen on todistettava tämä Luojalle, ei meille), niin ilmeisesti on olemassa henkilökohtainen, erityinen laskelma hänen suhteen. Mutta en antaisi mahdollisuuden osallistua kongressiin ohittaa minua mistään hinnasta.

On olemassa kuuluisa esimerkki henkilöstä, joka asui tuhansia vuosia sitten Negevin autiomaassa ja työskenteli maataloudessa ja meni kävellen kerran vuodessa opiskelemaan Jerusalemiin. Hänelle jäi aikaa opiskeluun  siellä vain päivän verran, koska tie oli niin pitkä, että hän joutui heti lähtemään takaisin, jotta hän voisi palata ajoissa, aloittaakseen työn pellolla. Mutta tämä päivä on edelleen erityinen päivä vuoden aikana, joka nimettiin hänen kunniakseen (“yhden päivän opiskelija”), jolloin kaikki istuvat ja opiskelevat.

On mahdotonta siirtää energiaa yhdeltä ihmiseltä toiselle ilman henkilökohtaista, fyysistä kontaktia, kun olemme kaikki yhdessä. Siksi olemme olemassa tässä maailmassa! Tämä maailma on erikoinen, koska olemme kaikki egoisteja ja voimme siksi aloittaa kytkeytymisemme vain tällä tavalla.

Loppujen lopuksi emme vielä ole henkisessä yhteydessä. Siksi meille on annettu toinen, alempi taso , jota kutsutaan “täksi maailmaksi” – kuvitteellinen todellisuus, jossa yhteytemme syntyy. Ja sen jälkeen se alkaa jo kasvaa henkisyyteen.

Se on kuin kukka, joka ei kasva ennen kuin vilja mätänee maahan ja verso kasvaa siitä, joka sitten kasvaa,  muuttuakseen kukaksi. Näin meidän täytyy kylvää yhteytemme alku. Ja vaikka olemme itsekäässä maailmassa, viljamme on mädännyttävä tässä egoistisessa maaperässä, jotta uutta versoa pääsee tulemaan esiin.

Tässä alustavassa vaiheessa fyysinen yhteytemme  on välttämätön ja siksi tämä koko maailma on olemassa.

Uskon, että näiden sanojen jälkeen, räjähdyksen tulisi tapahtua  ja jokaiselle, joka ei vielä ole ilmoittautunut, tulee kiire rekisteröityä kongrssiin. Jos olisin Amerikassa asuva henkilö, en haluaisi jäädä kotiin …

Voit asettua suurimman television näytön eteen ja järjestää mitä ihanteellisemmat, mukavat olosuhteet, ottaa lomaa töistä, jotta kukaan ei häiritse sinua katsomisessa, mutta silti se ei tule antamaan sinulle todellista yhteyttä. Jäät vaille tärkeimmän: sisäisen tunteen ja näet vain ulkoisen kuvan.

Aihe: Historia, Kongressi, Konventio, Kysymyksiä&vastauksia, Yhtenäisyys | Lisää kommentti/Esitä kysymys→

 Lähetä sähköpostissa tämäi viesti!    Tulosta tämä viesti

Kysymys: Mitä tarkoittaa käsite “rakkautta”?

Vastaus: Tarkoitan, että jokainen meistä jatkuvasti elää toisten huolia.

Se toimii samalla tavalla ryhmässä, jossa alamme työskennellä käytännössä, niin että jokainen meistä haluaa luoda mukavimman tilan muille. Siis täytyy ymmärtää toisia ja tuntea heidät. Minun on jatkuvasti lähetettävä heille vastaavat signaalit – sanalliset, fyyset, ajatuksia jne.

Minun on oltava keskinäisessä takeessa heidän kanssaan, jossa jokainen meistä tarjoaa muille tällaista asennetta tai tunnetta keskuudessamme, että voin olla varma, että vaikuttamalla heihin, vastaanotan saman vaikutuksen heiltä itselleni. Siksi meidän on jatkuvasti kohottava yhdessä itsekkyyden yläpuolelle sen vastakkaisiksi ominaisuuksiksi. Tällainen keskinäinen työ on tärkein työ ryhmässä.

Tämän menetelmän hyväksymisen jälkeen, tunnemme toistuvia laskuja itsekkyyteen, “painovoiman” ja eri esteiden syntymisiä. Tämä jatkuu täydelliseen korjaukseen asti, meidän täydellisen nousuun asti itsekkyyden yläpuolelle.

Kuitenkin kaikkissa tiloissa ryhmän sisällä ja jopa sen ulkopuolella – kotona ja muiden kanssa, tulen heti keskittymään samaan ajatukseen, samaan käytäntöön. Ja sen seurauksena, kykenen vuorovaikuttamaan koko maailman kanssa oikein.

Aihe: Egoismi, Itsekkyys, Keskinäinen Tae, Keskinäisyys, Kysymyksiä&vastauksia, Rakkaus, Ryhmätyö | Lisää kommentti/Esitä kysymys→

 Lähetä sähköpostissa tämäi viesti!    Tulosta tämä viesti